Uskelan naisen kansallispuku - mallipuku
Uskelan naisen kansallispuku on uusi koottu ja tarkistettu kansallispuku. Puku julkaistiin vuonna 2003.
Entisen Uskelan kirkkopitäjän alue kattaa nykyisen Salon kaupungin sekä Kiikalan, Kuusjoen, Muurlan ja Perttelin kunnat. Salo-Uskela Seura kokosi vuonna 2000 kansallispukutyöryhmän, joka otti nimekseen Uskalikat. Perukirjojen, kauppiaiden tavaraluetteloiden ja alueelta museoihin ja arkistoihin talletettujen esineiden ja tietojen perusteella päädyttiin pukukokonaisuuteen, joka edusti 1700- luvun lopun ja 1800-luvun alkupuolen kansanomaista varakkaan naisen juhlapukeutumista. Esikuvat puvun osiksi löytyivät Kansallismuseon, Turun maakuntamuseon, Perniön, Sagalundin ja Bragen museoiden kokoelmista sekä Yrkeshögskolan Sydvästin tekstiiliarkistosta.
Paidat
Liivin kanssa käytetään lyhyttä ylispaitaa, jonka alle puetaan pitkä, hihaton hankkipaita. Ylispaidan pääntie on kookas, suorakulmion muotoinen. Se on vahvistettu kapealla kaitaleella. Hihat ovat leveät, vajaapituiset ja niissä on kapeat valkealla kirjotut rannekkeet. Kun röijyä käytetään ilman liiviä, puetaan sen alle pitkä, koristelematon, lyhythihainen paita. Kaikki paidat on tehty tiiviistä puolipellavaisesta palttinasta.
Hameet
Hameen parkkumi on leveäraitaista ja sen hallitsevina väreinä ovat vihreä ja lempeä punainen. Hame on laskostettu niin, että laskokset ovat takaosassa syvemmät kuin edessä. Alle voi pukea vuoripellavaisen hameen, joka on malliltaan kuten parkkumihame.
Esiliinat
Esiliinat ovat silkkisiä ja sävyltään vihertäviä ja tummahkoja punaisia esikuviensa mukaan. Mallipukuun liitettiin kolme esiliinaa, jotka ovat malliltaan samanlaisia: vihreät kuviolliseksi kudotusta ja kuviottomasta silkistä sekä punainen kuviolliseksi kudotusta. Esiliinat on laskostettu.
Liivi
Liivi on pitkä ja nyöritetty. Pääntie on pieni. Körtti muodostuu kookkaista, pyöreämuotoisista läpistä. Etuhelmassa on avonaiset halkiot. Liivin kangas on lempeänpunaista villapalttinaa, joka on tiheästi raidoitettu kapeilla, vaaleilla raidoilla, joiden välissä ovat nastoista muodostuvat pilkkurivit.
Röijy
Kimonohihainen röijy ulottuu lanteille. Sen pääntie on melko suuri. Laskoskörtti on kookas. Helmaa levittävät kookkaat kiilat. Röijy suljetaan neuloilla. Röijykangas on punaista, tiivistä villapalttinaa, kamlottia.
Huivi
Puvun kanssa voi käyttää silkkihuivia.
Päähineet
Kookas tykkimyssyn koppa on päällystetty tummanruskealla silkillä, joka on kirjottu kukkakuvioiseksi. Rusetti on kookas, silkkinauhoista koottu. Tyttö käyttää punaista silkkinauhaa.
Sukat ja jalkineet
Tummat, esimerkiksi mustat, vihreät, siniset tai punaiset, sileäneuleiset villa- tai puuvillasukat.
Kansallispuvun solkikengät tai mustat avokkaat tai nauhakengät.
Tilaajayhteisö
Salo-Uskelan Seura ry.
Valmistumisvuosi
2003
Asiantuntijat
Kansallispukuraati
Amanuenssi Kari Appelgren
Lähteet
Suomen kansallispukukeskuksen tutkimusarkisto.
Salo-Uskelan Seura ry: Uskelan naisen kansallispuku. 2003.
Pukua myy
Käsityöliike Anjalin
Annankatu 5, 24100 Salo
puh. 02 73 12 232, 040 553 6017
www.anjalin.net
Jäikö joku termeistä vieraaksi?
Tutustu kansallispukusanastoomme omalta sivultaan.