Usein kysytyt kansallispukukysymykset

Kansallispukuun kuuluva puukko on puvun osa. Kirkkoon meno puukon kanssa on sallittua, mutta jokaisen käyttötilanteen voi puvun käyttäjä harkita tapauskohtaisesti. Vyötä voi myös käyttää ilman puukkoa.

"Olen hankkimassa kansallispukua. Voiko puvun valita syntymäkuntani (Kemi) mukaan tai mummoni syntymäpaikan mukaan (Haapajärvi)? Tai voinko valmistaa jonkun karjalaisen puvun?"

Moni valitsee kansallispukunsa omien juuriensa perusteella, mutta puvun voi valita myös omien mieltymystensä mukaan. Voit valmistaa haluamasi karjalaisen puvun tai jos päädyt Pohjois-Pohjanmaan ja sen alueen pukuvaihtoehtoihin, niin niitä ovat: Oulun seutu, Pyhäjokialue, Rantalakeus, Siikajokilaakso ja Suur-Ii. Peräpohjolan kansallispukuja ovat Alatornio, Perä-Pohjola, Rovaniemi ja Tervola. Tarkempia tietoja näistä puvuista saatte Suomen kansallispukukeskuksesta.

"Mistähän löytyisi Kirkkonummen kansallispuvun kuva, vai onko edes sellaista? Meillä on tod.näk. mieheni isoäidin puku, mutta emme ole varmoja onko se kansallispuku ja jos on niin minkä? Mistä saisimme lisätietoja?"

Kirkkonummen naisen kansallispuku kuuluu Suomen ruotsinkielisen alueen kansallispukuihin. Sitä välittää sekä Brage että Suomen perinnetekstiilit Oy. Kuvan puvusta löydätte Yngvar Heikelin toimittamasta ja Bragen julkaisemasta kirjasta Svensk-finlands bygdedräkter. Häfte 2.(Helsinki 1955) sekä Vuorelman kuvastosta Kansallispukuja kuvina (Lahti 1987).
Kansallispukukeskus tekee myös pukutunnistuksia, joten voitte lähettää puvustanne kuvan tänne.

"Tarvitsisin kansallispuvun ensi kesän juhliin ja haluaisin vuokrata sen? Mistä pukuja voisi kysellä?"

Monet kansantanssiseurat kautta maan ja muutamat yksityiset kansallispukuvalmistajat vuokraavat kansallispukuja. Kansallispukukeskuksen linkkisivuilta löydätte vuokraajien yhteistietoja ja lisätietoja paikkakuntakohtaisista pukujen vuokraajista saatte kansallispukukeskuksesta ja osoitteesta: [email protected] 

"Olemme menossa juhliin ja meillä on eri maakuntien puvut, voimmeko esiintyä niissä?"

Tottakai voitte mennä juhliin niin, että toisella on esim. Lapuan naisen kansallispuku ja toisella Kuopion miesten kansallispuku.

"Tiedustelisin, onko vanhoille tai melko vanhoille käsintehdyille kansallispuvuille markkinoita? Äitini kuoltua hänen opiskelutyönään 1950-1960-lukujen taitteessa valmistama Ylä-Savon kansallispuku on nyt tyhjän panttina."

Käytettyjä kansallispukuja liikkuu muun muassa netissä ja kansantanssijoiden osto- ja myyntikanavissa. Kysyntä riippuu hyvinkin paljon itse puvusta, sen iästä ja kunnosta. Lisätietoja erilaisista myyntikanavista saatte kansallispukukeskuksesta.

"Olen valmistanut itselleni yläasteen aikoina syntymäkuntani Töysän kansallispuvun. Mistä voisin saada tietoa puvusta ja sen oikeasta käytöstä? Haluaisin myös tietää kaikki mahdolliset osat, jotka ko. pukuun kuuluvat. Tällä hetkellä minulla on paita, liivi, hame, tasku ja päänauha sekä korut. Millaiset kengät pukuun kuuluu, entä millaiset sukat? Mistä näitä voisi hankkia? Milloin näin yleisesti ottaen pitäisi alkaa käyttämään tykkimyssyä? Olen myös kuullut, että Töysän puku ei olisi kansallispuku?"

Kansallispuvut pohjautuvat 1700- ja 1800-lukujemme värikkääseen ja omaleimaiseen kansanjuhlapukeutumiseen. Kansallispukujen esikuvamateriaalina ovat museoiden kokoelmiin tallennetut pukujen osat, perukirjat, vanhat maalaukset ja piirrokset yms. Töysän puvulle ei ole löytynyt riittävästi esikuvamateriaalia ja siitä ei ole tehty tarkkaa asiantuntijoiden tekemää tutkimusta, jotta kansallispuku olisi voitu koota. Puku on kuitenkin arvokas juhla-asu ja osa töysäläisten historiaa.Sitä voi käyttää kansallispuvun omaisesti eli juhlapukuna. Puvun kanssa voitte käyttää valkoisia sukkia ja mustia nahkaisia avokkaita tai nauhakenkiä, jotka voitte hankkia ihan tavallisesta kaupasta. Tykkimyssyä on kansanomaisessa juhlapukeutumisessa siirrytty käyttämään rippikoulun käynnin jälkeen. Luettelemienne puvun osien perusteella teillä vaikuttaisi olevan puvun kaikki osat tykkimyssyä lukuunottamatta. Töysän puvun osia välittää Puhdepirtti (puh. 06 511 1384).

Ongelmana kuvallisen sivuston tekemisessä ovat valokuvat ja niiden tekijäoikeudet maksuineen. Museolla tai Kansallispukukeskuksella on käytössään niukasti omaa kuvamateriaalia ja maksut estävät ulkopuolisen kuvamateriaalin käytön. Otamme mielellämme vastaan kuvia (käyttöoikeuksineen), joita voisimme käyttää sivustolla. Nettisivustoja päivitetään jatkuvasti.

"Olen menossa ammattiyhdistyksemme 50-vuotisjuhlaan ja ajattelin laittaa kansallispuvun ylleni. En haluaisi laittaa tykkimyssyä päähäni. Olen leski. Laittaisin silkkinauhan päähäni. Käykö se? Entäpä ritarimerkki, jonka presidentti on minulle myöntänyt, voinko laittaa sen kansallispuvun rinnuksiin vaikkapa liivin rinnukseen?"

Tykkimyssy on aikuisen naisen päähine; silkkinauha on nuoren tytön päähine. Jos ei halua käyttää tykkimyssyä, on suositeltavaa olla ilman päähinettä. Kansallispuvun kanssa voi käyttää kunnia- ja ansio-merkkejä tilanteissa, joissa merkkien käyttö on toivottavaa. Kunniamerkkejä käytetään ritarikuntien sääntöjen mukaan. 

"Kuuluuko Keski-Suomen kansallispukuun koru ja millainen, onko siitä netissä kuvia?"

Keski-Suomen puvun vuonna 1921 koottuun pukuun kuuluu rintasolki ja sitä voitte tiedustella Suomen perinnetekstiileiltä Lahdesta. Keski-Suomen perinnepohjaisuudeltaan tarkistettuun pukuun kuuluu levyriipus ja voitte valita mieleisenne neljästä eri levyriipusvaihtoehdosta. Näistä kuvat löytyvät valmistajan sivuilta www.kultaseppo.fi.

"Mummoni lahjoitti minulle Orimattilan kansallispuvun, jota haluaisin käyttää lakkiaisissani. Jätänkö suosiolla päänauhan pois vai pistänkö lakin kylmän viileästi nauhan päälle?"

Voit jättää nauhan pois ja pukea päähäsi vain lakin.

"Onko mahdollista kutoa hämäläisiin pukuihin hamekangasta ja vanuttaa se itse. Jos ja kun se on mahdollista, saako kudontaohjeita jostain?"

Tarkasteltaessa esim. Hämeen naisen kansallispuvun punaista hametta, on kangas esikuvansa mukaisesti ostettua, teollisesti kudottua ja käsiteltyä verkaa. Verka on hienoa, nukkapintaista villakangasta, jonka sidos on usein palttina. Kankaan pinta on harjattu ja syntynyt nukka on leikattu. Mitä useampi harjaus- ja leikkauskerta, sitä hienompi verka. Hämeen hameen suosittelen tekemään ostoverasta, jota saa Vuorelmalta Lahdesta tai Bragelta Helsingistä.

Kotikutoista, palttina- tai toimikassidoksista ohutta sarkakangasta käytetään kyllä kansallispukujen hameissa, housuissa sekä liiveissä, paksua sarkaa takeissa ja viitoissa. Tuolloin kudottu villakangas on vanutettu. Tällaisia pukuja ovat mm. Sortavalan miehen puku ja Kaukolan naisen puku.

Mikäli kyseessä on parkkumi, kuten Jokioisten hamekangas, kudotaan puuvillaloimeen karstavillalangoilla kudontaohjeen mukainen tiheä raidoitus, eikä hametta sarkauteta. Tämän kyseisen puvun kudontaohje löytyy Vuorelmalta.

"Minulta puuttuu uudistetusta Keski-Suomen puvusta vielä huivi. Mistäköhän sellaisen voisi ostaa? Mistä saisin myös hyvät sukat pukuuni?"

Jyväskylässä TaitoShop (p. 014 338 5116), Helsingissä Brage (p. 09 636 439) ja Lahdessa Suomen perinnetekstiilit (p. 046 9228400) myyvät mm. silkkihuiveja. Kansallispuvun sukkia voit kysellä myös näistä liikkeistä ja pitkiä polvisukkia (tummansiniset, punaiset) voit etsiä vielä suurista marketeista/sukkahyllyt ja hyvistä alusasuliikkeistä. Jyväskylässä ja Helsingissä (Sokos) myydään käytössä hyväksi osoittautuneita ICON-sukkia. Kannattaa etsiä myös Actuelle- ja Smiler-sukkia (Stockman).