Kansallispukusanasto

Alaset, aliset Naisen pitkän paidan alaosa, joka on usein tehty karkeammasta, halvemmasta kankaasta kuin yläosa, yliset.

Alikeompelu Kuvio muodostuu päällisestä, johon kuvio on leikattu ja sen alla olevasta kuviokankaasta, joka on kiinnitetty päälliseen erilaisilla pistoilla. Alikeompelussa käytetty päällyskangas on mielellään vanutettu, mahdollisimman purkautumaton, esimerkiksi sarka tai verka.

Avainkokka

Brokadi Alunperin silkkiloiminen, hopea- ja kultalangoilla kuviolliseksi kudottu kangas tai nauha. Nykykäytössä brokadi on kullan- tai hopeanhohtoinen, eri materiaaleista kudottu kuviollinen kangas tai nauha.

Damasti Kuviolliseksi kudottu kangas, jossa kuviot saadaan aikaan eri sidoksia yhdistämällä. Damasti on yksivärinen tai monivärinen. Värien käyttö loimessa ja kuteessa tuo damastin kuvioihin lisää vaihtelua. Silkkidamasti on huivien, tykkimyssyn päällisten ja miesten liivien materiaali, villadamasti naisten röijyjen ja liivien.

Flammu-, täplä- eli ikatvärjäys Katso ikat.

Floderi Raumalaisen nyplätyn pitsimallin nimitys. Floderi-pitsiä käytetään tykissä. Katso tykki, tykkimyssy.

Floretti Ohut, tiivis, yksivärinen ja laadukas kampavillakangas, joka on kudottu kuviolliseksi. Käyttö: liivit, röijyt, joskus hameet .

Frimodiglai Raumalaisen hienon pitsimallin nimitys. Frimodiglai-pitsiä käytetään tykissä. katso tykki, tykkimyssy.

Haarukkanyöri

Hammasrivireikäommel

Hankkipaita Naisen pitkä, hihaton paita, jota käytetään lyhyen ylispaidan alla.

Harakka Katso sorokka.

Harkotettu reuna liittyy vaatekappaleisiin, jotka on tehty purkautumattomasta kankaasta, sarasta tai verasta. Harkot ovat saksin leikattuja kolmiomaisia pieniä kielekkeitä pääntiellä ja hihansuissa.

Hartuus, hartuushame, hartiushame Karjalainen olkaimellinen eli hartuuksellinen hame. Hartuukset on hyvin lyhyen liivin tapainen hameen yläosa, joka on tehty eri kankaasta kuin hame. Hartuushameen helmaan on kiinnitetty erillinen helmus, joka on usein punaista verkaa. Hameosan kangas on sarkaa, joka on poimutettu, laskostettu tai vetopoimuttamalla laskostettu.

Helavyö, lappavyö Naisten ja miesten nahkavyö, johon on pujotettu metallisia heloja eli solkia eli lappoja. Heloihin on ripustettu erimuotoisia metallisia helyjä eli sirkkoja ja tarvekaluja kuten puukko, korvalusikka ja neulojen säilytyskotelo, neulikko.

Helmus Karjalaisten hameiden helmaan kiinnitetty kangaskaitale, jonka ensisijainen tehtävä on koristaa hametta. Arvokkain helmuksen materiaali on punainen verka, jonka leveys vaihtelee.

Helysolki, helusolki Etelä-Pohjanmaalle tyypillinen pyöreähkö tai soikea naisen rintasolki. Se on valmistettu ohuesta hopealevystä. Siinä on usein kruunulla koristettu kaarikehä. Soljesta riippuu pieniä helyjä. Solki kiinnitetään palkimella, kansallispuvun solki usein neulalla. Osa soljista on kullattu.

Husunsoljet Polvihousujen lahkeiden suukaitaleet suljetaan kaitaleeseen pujotetulla soljella, joka on messinkiä tai hopeaa.

Huntu, pienhuntu, suurhuntu Luterilaisen vaimon tunnus Karjalassa. Huntu on valkea, palttinainen, taidokkaasti poimutettu ja laskostettu. Pään pukeminen on tärkeä osa juhlaan pukeutumisessa. Huntujen koko ja sitomisen tapa vaihtelevat alueittain ja aikakausittain.

Huntupuu

Hurstut Suorakulmion muotoinen kangaspala, jossa on olkanauha ja helmus. Hurstuiden kangas on villapalttinaa, joka on monivärinen ja kudottu raidalliseksi tai ruudulliseksi. Helmassa on punainen verkakaitale. Olkaimena on leveä poimittukuvioinen pirtanauha. Hurstuita käytettiin sateen suojana, pään ja tavaroiden peitteenä, nyt upeana lisänä juhlapukeutumisessa.

Ikatraidat, ikatkuvioinen Ikat- eli flammuvärjäyksessä langat värjätään kuviollisiksi ennen kutomista: lankavyyhdistä sidotaan ne osat, jotka eivät saa värjäytyä. Sama lankaerä voidaan sitoa ja värjätä niin monta kertaa kuin kuviot sitä vaativat. Kuvio rakentuu kudottaessa. Vyyhdin mitan on täsmättävä kankaan leveyden kanssa. Tämä kankaan kuviointitapa on erittäin vaativa sitojalle, värjärille ja kutojalle.

Indigo Sininen kasviväri, jota on käytetty maailmanlaajuisesti kasvi- ja eläinkuiduista valmistettujen tekstiilien värjäämiseen ja painamiseen. Nykyisin indigo on lähinnä nimitys tietyn sävyisille sinisille, jotka saadaan aikaiseksi kemiallisilla väreillä.

Isketty palmikko

Iskuhapsu Nauhan tekoon tarvitaan kaksi: toinen kiertää hapsulangan lastan ympäri ja toinen kiinnittää kunkin hapsun paikoilleen iskemällä pitkät silmukkamaiset iskulangat sisäkkäin. Hapsut ovat umpinaiset tai auki leikatut.

Kaalomyssy Pienen tykkimyssyn kopan nimitys.

Kairalakki Katso patalakki

Kaksirivinen Kiinnittiminä ja koristeena on kaksi nappiriviä. Napinlävet ovat usein molemmissa etureunoissa.

Kaksoisnapit

Kalanterointi Villaisen tai puolivillaisen kankaan viimeistelymenetelmä, jolla kankaan pinta saadaan kiiltäväksi ja karheaksi lämmön ja painavien telojen avulla. Kalanterointi sisältää monia erilaisia menetelmiä ja vaiheita.

Kalminkki Raidallinen, hieno villakangas, jonka sidos on 5-vartinen toimikas. Loimi on villaa ja usein vaaleanpunainen. Raidat ovat moniväriset. Osa raidoista on kudottu saman värin eri sävyillä niin, että väri liukuu voimakkuusasteesta toiseen. Vanhimmat kalminkit olivat loimiraitaisia ja silloin kankaan leveys oli 40-50 cm. Kangas oli kalanteroitu kiiltäväpintaiseksi. Joskus raidoissa oli lisäksi kasviaiheinen kuvioraita. Kalminkki oli niin kallista, että sitä käytettiin kansanpuvuissa vain liiveihin. Kansallispuvuissa käytetyt kalminkkiuusinnot eivät ole kiiltäväpintaisia, koska niistä puuttuu kalanterointi. Osassa niistä on puuvillaloimi. Suurin osa on kudottu pomsiksi. Värisävyt ja kuviointi vastaavat useimmiten esikuvia.

Kaluunanauha Sotilaspuvuista kansanpukuihin lainattu teollisesti valmistettu koristenauha. Kaluunanauha on karjalasten talviesiliinojen ja pinteleiden koriste. Katso brokadi.

Kamlotti Ohut, tiivis ja ryhdikäs villapalttina, jota valmistettiin kansanomaiseen vaatetuskäyttöön yksivärisenä, raidallisena ja ruudullisena. Kansallispuvuissa käytetyt kamlottiuusinnot ovat yksivärisiä ja ruudullisia. Nykyään läheskään kaikki kamlottia matkivat kankaat eivät ole yhtä tiiviitä ja ryhdikkäitä kuin alkuperäiset.

Kapealuukkuinen

Kaprokki

Karttuuni tiivis palttinasidoksinen, painettu pellava- tai puuvillakangas.

Kauhtana

Kierretty punos Langoista kiertämällä saatu punos, jota käytetään naisten liivien nyöreinä ja karjalaisten esiliinojen sitomisnauhoina.

Kihlasilkki

Kimonohihainen Nimitys on kaavaopillinen ja liittyy naisen röijyyn. Röijy rakentuu hihoineen ja körtteineen kahdesta kappaleesta.

Koittana

Kokka Irtotaskuun ommeltu metallikoukku, josta tasku ripustetaan esiliinan vyötärönauhaan tai hameen vyötäisille.

Koppa

Koppamyssy

Korvamyssy Eteläpohjalainen naisen päähine, jossa kovetettuun koppaan on lisätty korvaläpät, korvalliset ja solmittavat nauhat tai yhtenäinen nauha läpästä läppään.

Kostuli, kostoli, kosteli Karjalaiseen naisen ja miehen pukuun kuuluva valkea, pellavainen, paidan päälle puettava vaatekappale. Se on edestä avoin niin, että rekko tai kirjottu halkio solkineen jäävät näkyviin. Sulkimena on nauhapari tai nappi ja silmu. Etureunat ja pääntien kaitale ovat usein kirjotut. Kostulia käytetään kesäisin. Kangas on useimmiten toimikassidoksista. Hiha on alaspäin kapeneva ja kiinnitysreuna on suora.

Körtti eli volli Liivin, röijyn tai takin takaosan laskostettu tai läpällinen helmus. Körtin koko, laskosten malli ja läppäkörttien muoto vaihtelevat. Läppiä ja laskoksia yhdistellään joskus.

Laakapisto

Lampaanlapahiha Hihan yläosa on runsas, poimutettu tai laskostettu. Hiha kapenee kyynärpäästä ranteeseen. Valmiin hihan muoto muistuttaa lampaanlapaa.

Lampaanmusta Lampaan villan väri vaihtelee. Kansanomaisessa sanastossa lampaanmusta on ns. luonnonmusta, nykykieleen käännettynä mustanruskea, jonka sävyt vaihtelevat.

Lankanappi Nappi on kokonaan valmistettu langasta. Se on kansanomaisessa pukeutumisessa pehmeähkö, pullea, paksukehäinen, harvoin käytetty.

Lapikas Värjäämättömästä nahasta valmistettu ikivanha naisen ja miehen jalkinetyyppi, joka on saanut erilaisia muotoja ja nimityksiä. Lapikas on yksipohjainen. Pohja on saumattu osaksi päällistä. Varren pituus vaihtelee. Mustat nahkakengät ja mustat saappaat ohittivat kansanomaisessa käytössä värjäämättömästä nahasta valmistetut jalkineet.

Lappakörtti

Lappavyö Katso helavyö.

Laskoskörtti Katso körtti, läppäkörtti. Laskoskörtissä vaihtelevat koko, muoto ja laskostuksen tapa. Körtissä on joskus sekä laskoksia ja läppiä. Laskoskörttejä on usein tuettu ja yhdistetty korvamaisiksi, pyrstömäisiksi tai hyvin litteiksi.

Lautalaskos

Leveäluukulliset polvihousut

Levyriipus Hopeisista, koristekaiverretuista levyistä ja hopeaketjuista koottu naisten koru, joita hopeasepät valmistivat ja signeerasivat nimellään. Koru oli kultaseppien tuote, jolla ei ollut alueellista leimaa. Levyriipus sidottiin kiinteästi kaulalle nyörin tai nauhan varaan.

Liinalakki eli tanu valkoisesta pellavapalttinasta tehty myssy, jonka etureunassa usein pitsi

Liinaviitta Katso kostuli

Lipokkaat

Loimilankanyytinki Nyytinki rakentuu kuten nyplätty pitsi neljällä säikeellä palmikoiduista lankanipuista. Nyytinki solmitaan esiliinakankaan loimen jatkeeksi varatuista solmiamislangoista. Loimilankayytinki on karjalaisten esiliinojen helmapitsi, jonka langat jäävät helmaan hapsuiksi.

Luukku Kansanomaisissa ja kansallispukujen housuissa etuosan rakenteen keskeinen osa on luukku, joka kiinnittimineen on vetoketjun edeltäjä. Luukku on leveä, etukappaleen levyinen tai kapea, johon liittyvät kaitalein vahvistetut halkiot. Luukussa on napinlävet ja se suljetaan vyötärökaitaleeseen kiinnitetyillä napeilla.

Luukkuhousut

Läppäkörtit Katso körtti, laskoskörtti. Körtin läpät ovat pyöreämuotoiset tai teräväkulmaiseksi leikatut. Läppien koko vaihtelee.

Lääppä Miehen lierillisen huopahatun nimitys Karjalassa. Sen kupu on ylöspäin levenevä. Lieri on reunustettu nauhalla. Kupua kiertää usein samettinauha, johon on pujotettu tinaisia tai hopeisia solkia.

Maalaisverka, kotikutoinen 2-niitinen kangas, joka värjäytettiin ammattivärjärillä mustaksi tai tummansiniseksi, lisäksi kangas vanutettiin, nukka leikattiin lyhyeksi ja harjattiin.

Muurahaisenpolku Pakotettu reikäommel, jossa reiät muodostuvat pistoja kiristämällä. Muurahaisenpolku on karjalaisten paitojen koriste.

Myssy

4-vartinen pomsi

Neula naisen röijyn tai liivin sulkimena on nupillinen, joko nuppineula tai koristetulla päällä varustettu. Nykykäyttöön on saatavissa kansanomaisen mallin mukaan koristettu neula.

Nirkko Pykälikäs reuna, joka on tehty ompelemalla. Pohjana on palttina, johon on ommeltu reikäommel pakottamalla tai lankoja poistamalla. Purkamatta jääneet langat jaetaan pylväiksi ja niistä syntyvät nirkot, kun kangas taitetaan kaksin kerroin niin, että reikäommel jää taitteelle. Nirkkoja on usein korostettu erilaisin pistoin.

Nyplätty Pellavapitsi, jonka valmistukseen käytetyt työvälineet ovat nypläysalusta, nypläysmalli eli mynsteri ja nypylöille kierretyt langat. Pitsi rakentuu mallin mukaan keskenään sitoutuvista langoista, joita siirretään nypylöiden avulla. Pitsityypit vaihtelevat alueittain. Nyplättyjä pitsejä käytetään puvun osien koristeena kansallispuvuissa kuten aikoinaan kansanpuvuissa.

Nyytinkipitsi Karjalainen nyplätty pitsi, joka tehdään ilman mynsteriä nypläysalustalla. Nyytinki on tiivis, usein värillinen tai osittain värillisillä ja pohjaa paksummilla kuviolangoilla nyplätty. Nyytingit koristavat erityisesti karjalaisten pukujen esiliinoja ja joitakin naisten paitoja. Katso nyplätty pitsi.

Nästuuki, nästyyki Palttinainen liina, joka on koristeltu ompelein, kudotuin raidoin, hapsuin tai pitsein. Nästyyki on osa itäsuomalaista naisen pukua ja puvun koriste, johon korkeintaan käärittiin virsikirja.

Olkalappu on paitakankainen, olalle ommeltu paidan osa, joka on lähinnä koristelun kohde, toissijaisesti olan vahvike. Se ulottuu pääntieltä kädentielle ja on muodoltaan suorakulmio.

Olkatilkku on osa miehen juhlapaitaa. Paidan pääntiehen on upotettu molemmin puolin olan suuntaisesti suorakulmion tai kolmikulmion muotoiset tilkut. Ne lisäävät pääntien poimuvaraa.

Painokangas Palttinapohjalle, joskus toimikkaaksi kudotulle, painettu kangas, josta valmistetaan liivejä, röijyjä, hameita ja esiliinoja. Painokankaat olivat usein tuontitavaraa. Ne olivat perukirjatietojen mukaan arvostettuja. Nykyisin on saatavissa joitakin alkuperäisten mallien mukaan painettuja kuoseja, joita käytetään kansallispuvuissa.

Paljinsolki Solki sulkee paidan halkion. Paljin on soljen neulamainen osa. Paljinsoljen kehä on usein kaiverruksin koristettu. Solki on hopeinen tai pronssinen.

Palmikko Palmikoiminen on yksi tapa tehdä langasta nyöri tai punos. Pellavalangoista palmikoitu punos on käytössä karjalaisissa nauhakujallisissa esiliinoissa solmiamisnauhana.

Palttina Perussidos, jossa loimi- ja kudelangat sitoutuvat toisiinsa mahdollisimman tiiviisti. Myös kankaan nimitys, jolloin materiaalina on pellava, puolipellava tai puuvilla. Palttinasta valmistetaan kansallispukujen paidat, esiliinat, huivit ja osa naisten päähineistä.

Pantu

Parkkumi Puolivillainen raidallinen kangas, jonka sidos on kudepomsi. Kankaan loimi on pellavaa tai puuvillaa, kude karstavillaa. Parkkumin raidoitus matkii kalminkkia, mutta on yksinkertaisempi värien ja värisävyjen osalta. Itse kangas on tiivis, ryhdikäs. Parkkumi-nimitystä käytetään tästä kangastyypistä vain Suomessa. Muissa Pohjoismaissa yleisnimitys on kalminkki. Raidallinen parkkumi on hameiden, liivien ja röijyjen kangas. Katso puolipellavainen, puolivillainen.

Patalakki Myös kairalakiksi nimitetty. Miehen yksinkertainen päähine, joka on ommeltu kiilamaisista kangaskappaleista päänmuotoiseksi. Kappaleita on neljästä kuuteen. Kiilat on koristettu usein tereillä. Lakin alareunaa reunustaa kangaskaitale, jonka leveys vaihtelee.

Peilinappi Kannallinen nappi, jonka nappiosa on peililasia.

Pellava

Perukirja Vainajan omaisuudesta tehty luettelo. Perukirjat kertovat mm. kansanomaisista vaateomaisuuksista ja antavat parhaimmillaan käyttökelpoisia tietoja kangaslaaduista, kankaiden värityksistä, erilaisista vaatekappaleista ja näiden rahallisesta arvosta. Perukirjatiedot ovat usein perustana, kun etsitään tietoja kansallispuvun kokoamiseksi tai sen tarkistamiseksi.

Perväskä

Pesä

Pietimet Kankaan leveyden nimitys Karjalassa.

Pieksut, paulapieksut Katso lapikas.

Pienhuntu U.T.Sireliuksen mukaan myöhäisemmät hunnut Karjalassa olivat aikaisempia pienempiä. Pienimmät hunnut on taiten laskostettu euron kolikon kokoisiksi huntupulvanan, hunnun tekoon käytetyn alustan päällä. Kukin pienhuntutyyppi vaatii omanlaisensa tekoalustan. Hunnun sitominen on ammattityötä. Pyöreämuotoinen pienhuntu kiinnitetään hiussykerön päälle otsalle tai päälaelle keskijakauksen kohdalle. Venemäinen huntu kiinnitetään pitkin jakausta. Katso myös huntu.

Pietimet

Piilonyöritys Pitkä naisen liivi on vanhakantainen, nyöritetty ja usein leveäraitaisesta kankaasta tehty. Nyöritys on joskus piilotettu liivin sisäpuolelle. Vuoriin on ommeltu vuorikankaiset kaitaleet, joissa on punospistoreiät nyöritystä varten. Nyöritys ulottuu pääntieltä hameen vyötäröön saakka. Joskus kaitaleen ja reikien asemasta on käytetty vuoriin kiinnitettyjä metallisia hakoja, maljuja, joihin nyöri on pujotettu.

Pinteli Kovetettu nauhamainen tytön karjalainen päähine.

Pirtanauha Langasta nauhapirran avulla ripsiksi kudottu nauha, jonka mallit vaihtelevat alueiden ja tekijöiden mukaan. Yksinkertaisin on kapea, ripsiksi kudottu. Levein ja koristeellisin on poimittukuvioinen. Nauhoja käytetään sitomiseen, kiinnittämiseen ja koristamiseen. .

Pohjasidoksinen Kankaan sidos on palttina, johon on yhdistetty lankanastoista muodostuvia kuvioita.

Polvihousut Polvilumpion alapuolelle ulottuvat housut, jotka ovat usein kiinteät ja suustaan kaitaleella polven alapuolelta sidotut. Polvihousut ovat luukullisia ja usein säämiskästä valmistettuja. Katso housunsoljet, luukku.

Pomsi Perussidos, jossa joko loimi tai kude peittää toisen lankajärjestelmän. Pomsi on parkkumin sidos. Pomsin muita nimityksiä ovat satiini ja atlas.

Punospistoreikä Kankaaseen puikurilla tehty reikä, joka on vahvistettu punospistoin tai joskus pykäpistoin. Puikuri on teräväkärkinen, pyöreä puikko, jonka kärjellä siirretään kankaan langat reiän kohdalta lankoja katkomatta. Reikä suurennetaan tarvittavan kokoiseksi puikuria pyörittämällä.

Puolipellavainen Useissa kankaissa on käytetty kahta lankalaatua, joiden avulla saadaan aikaiseksi haluttu vaatetuskangas. Puolipellavaisessa on usein pellavaloimi ja puuvillakude. Sidos vaihtelee.

Puolivillainen Useissa kankaissa on käytetty kahta lankalaatua, joiden avulla on saatu aikaiseksi haluttu vaatetuskangas. Kansanomaisessa puolivillaisessa on loimena valkaisematon tai puolivalkaistu tai siniseksi värjätty pellavalanka. Kuteena on karstavillainen kertaamaton villalanka. Nykyisin pellavaloimi on korvattu usein puuvillaisella. Puolivillainen pomsisidoksinen raidallinen kangas on kansanomaiselta nimeltään parkkumi. Puolivillaisia kankaita on tehty myös palttinasidoksisina ja ripseinä.

Ranneke

Raski Ohut, tiivis, yksivärinen villakangas, joka on kalanteroitu kiiltäväksi. Kankaan sidos on palttina tai toimikas. Raskia käytetään lähinnä esiliinoissa. Nykyisissä sovellutuksissa raskin kiiltoa ei ole pystytty jäljittelemään. Raskiuusinnoissa kiilto häviää usein pesussa ja höyrysilityksessä. Katso kalanterointi.

Rekko Runsaasti kirjottu karjalaisen naisen paidan etumus. Rekon malli, koko ja työtapa vaihtelevat kihlakunnittain. Rekko on kirjottu virvittäin tai pykälittäin. Kirjontakuvio on geometrinen. Kirjontalanka on usein villaa, mutta myös pellavaa tai puuvillaa. Virvittäin kirjotussa langan päät muodostavat hapsutuksen rekon vasempaan laitaan.

Reunanyytinki

Ripsi Palttinasta johdettu sidos, jossa joko loimi tai kude peittää tiheänä toisen lankajärjestelmän.

Ristikkonauha Kuteeton nauha, jonka loimilangat sitoutuvat palttinaksi, panamaksi ja toimikkaaksi. Ristikkonauhaa käytetään sukkasiteinä ja vöinä. Katso viitelöity nauha.

Ristitoimikas Toimikkaasta johdettu sidos, jossa toimiviivat kohtaavat toisensa ristikkäin.

Rohdin

Rohkamo Karjalaisissa paksusta sarasta valmistetuissa viitoissa on sivuissa kiilat. Kiilojen kärjissä on usein säämiskä valmistetut ja villalangoin kirjotut koristeet, joita nimitetään rohkamoiksi

Ronkkaus Kirjonta, jossa on ensin ommeltu pohjalangat ja niiden varaan vielä pohjalankoja kiertävät ompeleet. Ompeleet etenevät polveilevasti ja ne on ommeltu lankoja laskien. Ronkkaus on hyvin pienimuotoista.

Ruusukasraita Kankaan sidos, jossa palttinapohjalle on kudottu lankanastoista muodostuvia pienimuotoisia kuvioraitoja pohjasta poikkeavalla värillä.

Röijy Naisen ja miehen takin kansanomainen ja kansallispuvuissa käytetty nimitys.

Sarka Vanutettu villakangas, jonka sidos on toimikas tai palttina. Sarkakankaissa on useita erilaisia paksuuksia. Ohut sarka on edelleen käytössä kansallispukujen hameissa ja housuissa sekä liiveissä, paksu sarka takeissa ja viitoissa.

Sarssi Vanutettu villainen tai puolivillainen kansanomainen vaatetuskangas, josta on tehty hameita, röijyjä, takkeja ja housuja. Sarssi on palttinasidoksinen tai toimikkainen.

Sidepistoreikäommel, suomalainen reikäommel Reikäommelta varten on purettu lankoja yhteen suuntaan raidaksi. Purkamatta jääneet langat on yhdistetty pylväiksi punospistoin. Pylväät on yhdistetty pitsimäisiksi kuvioiksi sidepistoin, jotka mallin mukaan uppoavat punospistojen väliin. Sidepistoja sitova pisto jää helmimäisenä pylväiden väliin.

Silinteri Miehen korkeakupuinen, lierillinen päähine, joka on kansanomaisittain tehty huovasta. Silinteri on vuoritettu pellavapalttinalla ja nahkaisella nauhalla. Lieri on reunustettu puuvillaisella ripsinauhalla. Kuvun juuressa on ripsinauha.

Silkkihuivi

Silkkinauha

Sorokka Karjalainen ortodoksivaimojen huivimainen valkea pellavapalttinainen päähine, jonka otsamus on kirjottu tai reikäompelein koristettu. Sorokka on suomeksi harakka.

Spenserröijy

Sukkasiteet Kansanomaiset sukat ovat polvipituisia ja ne ulottuvat joko polven alle tai yli. Ne sidotaan sukkasiteillä, jotka ovat pitkiä ristikko- tai pirtanauhoja. Side kierretään moneen kertaan säären ympäri ja päät solmitaan tai työnnetään nauhakierrosten alle.

Suurhuntu Luterilaisen vaimon päähine Karjalassa. Huntu on alkujaan kookas pellavapalttinainen valkea liina, jonka hunnunsitoja laskosti ja solmi vaimon päähän. Hunnun tukena on usein päähän sidottu sykerö, joka tukee huntua ja antaa sille halutun muodon. Katso myös huntu, pienhuntu.

Säppäli Karjalainen nauhamainen tytön päähine, jossa punaiselle verkapohjalle on kiinnitetty ompelemalla tinaisia, usein piikillisiä nastoja, joskus myös nauhoja.

Säämiskä Nahkatyyppi, joka tehdään vuohen, hirven, peuran ja poron nahkoista, joissa on tarpeeksi sekä paksuutta että luontaista joustoa. Vuota on muokattu erityisellä säämiskämenetelmällä. Säämiskä on joustava ja vaihtelee väriltään vaaleankeltaisesta ruskeankeltaiseen. Se on polvihousujen materiaali, jota käytetään myös viittojen ja liivien koristeissa. Säämiskäisten polvihousujen saumat ovat rakenteeltaan joustavat. Housujen koristeompeleissa on käytetty hyväksi säämiskän rakennetta, joka mahdollistaa sitovien pistojen avulla tehdyt koho-ompeleet.

Tamppi

Tankkiliivi

Tano

Tanu, liinalakki Valkea pellavapalttinainen naisen päähine, joka oli käytössä läntisessä Suomessa 1600-luvulta alkaen ennen tykkimyssyjä. Muodista huolimatta tanut jäivät käyttöön osassa Savoa ja Kymenlaaksoa. Tanu rakentuu suorakulmaisesta pellavapalttinakappaleesta, pesästä, jonka reunoihin on kiinnitetty pitsi tai pitsimäinen tai laskostettu kangaskaitale. Pesän koko ja muoto sekä pitsin tyyppi vaihtelevat aikakausittain ja alueittain.

Tere Purkautumattomasta kankaasta leikattu kaitale, joka on upotettu saumaan. Tere voi olla myös nauhaksi taitettu. Tere on valmiissa vaatekappaleessa muutaman millin levyinen ja muusta kankaasta poikkeava väriltään.

Tinamalju

Tinanasta Karjalaisen nauhamaisen päähineen koriste. Pohjana on tinasta valettu kohokuviollinen laatta, jossa on usein keskellä piikki. Nastan kulmissa on reiät, joiden kautta ompelemalla nasta kiinnitetään päähineeseen.

Toimikas Perussidos. Toimikassidoksisen kankaan pinnassa näkyvät vinot toimiviivat. Sidos on palttinaa joustavampi.

Tryytterö

Tylli Ohut puuvillakangas, jonka pinta on kennomainen. Tyllille kirjailtiin geometrisia kuvioita

Tykki Tykki koostuu kangaskaitaleesta ja siihen kiinnitetystä pitsistä, pitsimäiseksi kudotusta kankaasta tai laskostetusta kangaskaitaleesta. Tykin muoto noudattaa myssyn etureunaa. Tykki on valkoinen ja tärkätty. Se puetaan sileästi otsalle niin, että hiukset jäävät peittoon. Koppa puetaan tykin päälle. Katso tykkimyssy.

Tykki- eli koppamyssy Silkillä päällystetty, usein kirjottu, kovetettu myssy, joka on ollut aikuisen naisen päähine rippikouluikäisestä saakka läntisessä Suomessa. Kopan muoto vaihteli aikakausittain ja alueittain. Siihen kuuluu kovetettu tykki. Kopan takaosassa on rusetti. Katso tykki.

Tykkipitsi

Tylli Kangas on ohut, kauttaaltaan reiällinen. Reiät ovat pieniä, kennomaisia. Valkeaa puuvillatylliä käytetään tykeissä. Tykit kirjotaan geometrisesti tyllin rakenteen mukaisesti.

Valelaskos

Varraslakki Vartaan synonyymi on puikko. Varraslakki on villalangasta puikoilla neulottu miehen myssy.

Vastalaskos

Verka Hieno, nukkapintainen villakangas, jonka sidos on usein palttina. Kankaan pinta on harjattu ja syntynyt nukka on leikattu. Mitä useampi harjaus- ja leikkauskerta, sitä hienompi verka. Verka on silkinhohtoista ja sen pintanukka on harjattu samaan suuntaan Saran nukka syntyy vanuttamalla ja harjaamatta. Katso sarka.

Verkahelmus Punaisesta tai keltaisesta verasta tehty karjalaisen hameen helman reunus, jonka leveys vaihtelee. Katso helmus.

Verkapinteli katso pinteli

Verkkopitsi

Vetopoimutus Tasainen, tiivis poimutus, joka on saatu aikaan poimulangoilla, jotka on ommeltu samanpituisin ja kohdakkain osutetuin pistoin.

Viitta Hihallisen päällysvaatteen nimitys. Viitta on usein vuoriton ja valmistettu paksusta sarasta.

Vikkelisukat Sukan koristeellinen nilkkakavennus.

Virvittäin ompelu Karjalainen geometrinen kirjonta, jossa kuvion muodostavat kirjottavan alueen laidasta toiseen etupistoin ommellut, tiiviisti vierekkäin asettuvat langat.

Vollit

Vyölliset

Yhdistävä reikäommel

Yksirivinen Yksinkertainen napitus.

Yliset, ylispaita Naisen lyhyt, vyötäisten tienoille ulottuva paita tai naisen pitkän paidan yläosa. Ylisten alla käytetään pitkää, hihatonta hankkipaitaa.