Seiskarin naisen kansallispuku - mallipuku

Kansallispukuraadin hyväksymä tarkistettu kansallispuku. Hyväksytty vuonna 1989.

Seiskari on saari Suomenlahdella. Professori U.T. Sireliuksen suunnittelema Seiskarin naisen kansallispuku julkaistiin 1921 Suomen kansallispukuja vihkossa, jossa oli taiteilijan tekemä värillinen kuvataulu ja teko-ohje. Helmi Vuorelma Oy otti myöhemmin puvun tuotantoonsa.

Seiskari-Seura ry pyysi kansallispukuneuvostoa tarkistamaan kansallispukunsa esikuva-aineistoaan vastaavaksi ja täydentämään sen. Esikuva-aineistoa oli runsaasti Kansallismuseon kokoelmissa sekä Seiskari-Seuran ja yksityisten seiskarilaisten omistuksessa. Ensin pukua tarkistettiin osa osalta. Kokonaissuunnitelma valmistui 1987 ja kansallispukuneuvoston arkistoon tuleva mallipuku 1989. Saaren sijainti Suomen ja Viron välissä näkyy varsinkin nauhojen, nyplättyjen pitsien sekä ylispaidan malleissa.

Kuva

Paidat

Hankkipaita on hihaton, pitkä paita. Tässä paidassa on edessä pääntien tuntumassa ronkattu raita. Sen päälle puetaan lyhyt, leveä ylispaita, jonka helmassa on koristeena kaksi punavalkeata nyytinkipitsiä ja niiden välissä punainen puuvillapalttinainen kaitale. Halkio on pitkä ja päärmereunainen. Pääntien tuntumassa ovat lankasilmut nyöriä tai korua varten. Hihansuut ja olkapäät on kirjottu punaisin, pienin ristipistoin. Pääntie on kaulan myötäinen ja vetopoimutettu. Sitä reunustaa kapea kaitale, jonka päissä ja kiinnitysreunassa on tikkipistorivi. Halkio on päärmereunainen, salvalla vahvistettu. Hihansuu on vetopoimutettu niin, että suuosa muodostaa kapean röyhelön. Poimutuksen päällä on päärmepistoin kiinnitetty kaitale, joka on kirjottu sinisin ja punaisin ristipistoin. Kaitaleen reunoissa on tikkipistorivi. Kaitaleen päät on taitettu nurjalle. Kiinnittiminä on kaitaleen reunassa napinläpi ja läpiommeltava nappi. Hihan suuröyhelön reunan päärme on kiinnitetty punaisella langalla ommelluin pykäpistoin.

Koru

Paidan halkio suljetaan pienellä paljinsoljella.

Hame

Hame eli ympärikkö on tehty puolivillaisesta, leveäraidallisesta kankaasta, jonka sidoksena on ripsiksi kudottu palttina. Kankaan leveys ei aikoinaan riittänyt hameen pituudeksi. Siksi hameen yläosassa oli poikkiraitainen jatke. Tämä yksityiskohta on säilytetty kansallispuvussa. Hamekankaassa on leveät tummansiniset raidat ja niiden välissä sinisiä leveämmät moniväriset kapeiden raitojen ryhmät, joissa on valkoista, keltaista, vihreää, ruosteenpunaista, vaaleansinistä sekä tummaa sinistä.

Esiliina

Esiliina eli polle on valko-punaraidallista, tiiviiksi ripsiksi kudottua puuvillakangasta. Pystyraidalliseen esiliinaan on käytetty runsaasti kangasta, joka on laskostettu. Esiliina sidotaan vyötäisille kapeilla ripsiksi kudotuilla pirtanauhoilla.

Viitta

Karjalaiseen tapaan viitta on tehty valkoisesta paksusta sarasta. Seiskarissa viittaa kutsuttiin hameeksi. Koristeena viitassa on punaverkainen kauluskaitale ja kiinnittiminä nyöriparit. Viitta ulottuu reiden puoliväliin.

Vironvyö

Vyö on pitkä ja leveä poimittukuvioinen pirtanauha, vironvyöksi kutsuttu. Se on tehty valkaisemattomasta pellavalangasta ja punaisesta, keltaisesta ja tummansinisestä villalangasta. Vyön voi solmia vyötäisille niin, että sen päät riippuvat esiliinan päällä tai käyttää viitan vyönä.

Päähineet

Tytön päähineenä on alussilkiksi nimitetty kovetettu pantamainen päähine, joka on päällystetty pienikuvioiseksi painetuilla vaaleasävyisillä puuvillakankailla. Päähinettä kiertää leveä tummanvihreän ja punaisen kirjava leveä silkkinauha.

Naisen päähineenä on kolmioksi taitettu huntu. Hunnun kolmessa kulmassa on ristipistokoristelu. Hunnun tueksi sidotaan otsalle sykerö. Huivi sidotaan päähän niin, että koristellut kulmat jäävät näkyviin.

Sukat ja jalkineet

Sukat on neulottu tummanvihreästä villalangasta. Varren yläosa on valkoraidallinen. Nilkassa on punaisella ja valkoisella neulottu vikkelikuvio.

Värjäämättömästä nahasta tehdyt pyöreäkärkiset lipokkaat tai mustat avokkaat tai mustat nauhalliset kengät.