Hyppää pääsisältöön
Kuva
Pirkanmaan seudun naisen tarkistetun kansallispuvun röijy ja hame takaa. Kuva Suomen kansallispukukeskus
Pääsisältö

Kansallispukuraadin hyväksymä tarkistettu kansallispuku. Hyväksytty vuonna 1997.

Pirkanmaan naisen kansallispuku valmistui 1979. Puku perustuu Hämeen museon kansanpukukokoelmiin, joista kansantanssinopettaja Liisa Laaksonen löysi esikuviksi sopivia vaatekappaleita. Hämeen-Satakunnan kotiteollisuusyhdistys ry. tuli hankkeeseen mukaan. Asiantuntija-apua antoivat FT Hilkka Vilppula ja FT Maija-Liisa Heikinmäki museovirastosta. He hyväksyivät kansallispuvun 18.9.1979. Samanaikaisesti valmistuivat Pirkanmaan miehen ja Messukylän naisen kansallispuvut.

Kansallispukututkimus eteni 1980-luvulla. Hämeen museon esineistö järjestettiin uudelleen. Pirkanmaan käsi- ja taideteollisuus ry. (ent. Hämeen-Satakunnan kty) halusi täydentää Pirkanmaan kansallispukuja ja tarkistuttaa niissä käytetyt kankaat ja työtavat esikuva-aineistoaan vastaaviksi.

Kuva
Pirkanmaan seudun naisen tarkistettu kansallispuku kokonaisuutena mallinuken päällä. Kuva Suomen kansallispukukeskus

Paita

Tottijärveltä Hämeen museoon talletettu naisen paita on ainutlaatuinen. Sitä on käytetty esikuvana monessa kansallispuvussa jo ennen Pirkanmaan pukua. Paita on pitkä ja alasellinen. Paitakangas on pellavapalttinaa tai puolipellavaista. Pääntie ja hihansuut on toteutettu harvoin kansanomaisissa paidoissa nähdyllä tavalla: kauluksessa on osa miehustaa. Pääntie on edestä U-muotoinen. Kaulus on edestä laskostettu. Kauluksen reunassa on hapsutus päärmeen yhteydessä ja hammasrivireikäompeleinen raita päärmeen tuntumassa. Samat yksityiskohdat on tehty hihojen suihin, jotka on poimutettu röyhelömäiseksi. Poimulankojen kohta on peitetty valkealla lautanauhalla, jonka päät on taitettu silmuiksi. Hihojen halkiot suljetaan silmujen läpi pujotetulla nyörillä.

Alushame

Kangas on valkopohjainen ja kapeasti punaisella raidoitettu. Osa hameesta on poimutettu ja vahvistettu vyötärökaitaleella. Loppuosassa vyötäröä on nauhakuja nyöreineen, joilla alushame suljetaan. Hameen helmassa on kaitale, jonka raidoitus on poikittainen.

Hameet

Molemmat hameet ovat punavoittoista parkkumia. Toinen on punapohjainen, jossa osa raidoista on kudottu valkaisemattomalla pellavalangalla kudekuviollisiksi. Raitaryhmissä on mukana sinisen lisäksi vihreä. Toisessa hameessa punaiset raidat ovat edellistä leveämmät ja raitaryhmän väreinä ovat tumma sininen, punainen, vihreä ja vaaleanruskea. Hameet ovat malliltaan samanlaiset: väljyys on koottu kapeiksi myötälaskoksiksi.

Esiliinat

Molemmat esiliinat ovat kookkaita ja vyötäisille laskostettuja. Kankaina on käytetty valkeata pellavaista tai puolipellavaista palttinaa sekä samaa punaraitaista kuin alushameessa. Valkean esiliinan helmapäärme on leveä, raidallisen kapea. Molemmissa vyötärökaitaleen päät on taitettu silmuiksi, joihin pujotetulla pitkällä pirtanauhalla esiliina sidotaan vyötäisille.

Taskut

Taskun malli on hämäläisittäin leveäsuinen, pyöreäpohjainen ja tilkuista koottu. Mallipuvussa on kaksi puvun tilkuista ja painokankaista tehtyä taskua, mutta samaa mallia voi käyttää erilaisia tilkkuja yhdistämällä. Taskun nauhana on pitkä pirtanauha.

Kuva
Pirkanmaan seudun naisen kansallispuvun punasävyinen vyötasku. Kuva Suomen kansallispukukeskus

Liivit

Puvussa on kaksi liiviä, punaisesta floretista tehty ja raidallinen, sinivoittoinen. Molemmat ovat lyhyehköjä. Punaisen liivin pääntie on kookas, olkaimet kapeat. Napitus on yksirivinen. Napit on päällystetty liivikankaalla. laskoskörtti on matala ja niukka. Körtin kummankin laskoksen tyvessä on liivikankaasta tehty ruusukenappi. Puolivillainen raidallinen liivi on lyhyenlainen ja ehkä sopivin tytön tai pienikokoisen naisen liiviksi. Liivin kangas on pohjaltaan palttinaa. Raidoitus on tehty ripsiksi punaisella, valkealla ja sinisellä.

Körtti on harvinainen: takakappaleen leveydeltä pienesti lautalaskostettu körttikaitale on kiinnitetty takakappaleeseen. Kiinnityssauman peitteenä on liivikankaasta taitettu kapea tamppi, jonka päihin on ommeltu liivikankaalla päällystetyt napit.

Röijy

Kimonohihainen, komeakörttinen. Sen voi tehdä kolmesta eri kankaasta: esikuvan mukaisesta kapearaidallisesta, puna-vihreävoittoisesta parkkumista, Pirkanmaan miehen kansallispuvun takkiparkkumista tai naisen raidallisesta liivikankaasta. Kimonohihaisessa röijyssä on vain kaksi kappaletta, oikean ja vasemmanpuolinen. Röijyn pääntie on kookas. Sulkimena on kolme nauhaparia. Hihansuiden halkioissa on nappi- ja läpikiinnitys. Körtti on laskostettu ja runsas.

Huivi

Silkkihuivi.

Koru

Ketjuista ja kaiverruksin koristetuista levyistä koottu hopeinen riipus sidotaan kaulalle nyörillä.

Päähineet

Aikuisen naisen tunnuksia, tykkimyssyjä, on tässä puvussa kaksi. Molempien kopat ovat pienehköjä. Tykkimyssyjen kopista toinen on päällystetty tummansinisellä silkillä, toinen vaaleanpunaisella.
Päähineen tykkipitseiksi on olemassa peräti kuusi vaihtoehtoa:

  1. tyllipohjalle kirjailtu
  2. pohjaompelulla koristettu harsokangas
  3. harsokankainen, jossa on nyplätty reunapitsi
  4. kirjailtu harsokangas 
  5. nyplätty floderi-pitsi
  6. tehdastekoinen puuvillapitsi
Kuva
Pirkanmaan seudun naisen kansallispuvun tykkimyssy on sininen. Kuva Suomen kansallispukukeskus

Sukat ja jalkineet

Valkoiset, sileäneuleiset sukat.

Mustat avokkaat tai nauhakengät.

Alasivu

Tilaajayhteisö
Pirkanmaan käsi- ja taideteollisuus ry.
Pirkanmaan kotityö Oy

Valmistumisvuosi
1997

Asiantuntijat
Kansallispukuraati
Museoamanuenssi Leena Willberg

Lähteet
Suomen kansallispukukeskuksen tutkimusarkisto.

Pukua myy
Taito Pirkanmaa ry, Taitokeskus Verkaranta, Vuolteentori 2, Tampere, [email protected] 

Jäikö joku termeistä vieraaksi?
Tutustu kansallispukusanastoomme omalta sivultaan