Hyppää pääsisältöön
Kuva
Urjalan ja Askolan kansallispukujen tykkimyssyt. Kuva Suomen kansallispukukeskus
Pääsisältö

Kansallispukuraadin hyväksymä tarkistettu kansallispuku. Hyväksytty vuonna 1997.

Pirkanmaan miehen kansallispuku valmistui 1979. Puku perustui Hämeen museon kansanpukukokoelmiin, joista kansantanssinopettaja Liisa Laaksonen löysi kansallispuvun esikuviksi sopivia vaatekappaleita. Hämeen-Satakunnan kotiteollisuusyhdistys ry. toteutti hankkeen. Asiantuntija-apua antoivat FT Hilkka Vilppula ja FT Maija-Liisa Heikinmäki museovirastosta. He hyväksyivät miehen kansallispuvun 18.9.1979. Samanaikaisesti valmistuivat Pirkanman naisen ja miehen sekä Messukylän naisen kansallispuvut.

Kansallispukututkimus eteni 1980-luvulla. Hämeen museon esineistö järjestettiin uudelleen. Pirkanmaan käsi- ja taideteollisuus ry. (ent. Hämeen-Satakunnan kty) halusi täydentää Pirkanmaan kansallispukuja ja tarkistuttaa niissä käytetyt kankaat ja työtavat esikuva-aineistoaan vastaaviksi. Kansanpukujen tutkimuksen yhteydessä löytyi uutta kansallispukukäyttöön sopivaa materiaalia. Tuloksena on röijyllä ja päähineellä sekä tarkennetuilla työohjeilla ja kaavoilla täydennetty Pirkanmaan miehen kansallispuku.

Paita

Suorahihaisen paidan korkea kaulus on taitettavissa tarpeen mukaan. Kaulusta tukee huivi. Paita on kansanomaisen juhlapaidan tapaan pitkä ja leveä. Halkio edessä on pitkä ja sen pohjukka on vahvistettu sekä pykäpistoin että salvalla. Pääntie on suurennettu aukileikkauksin ja niihin kiinnitetyin olkalapuin. Pääntien väljyys on koottu pieniksi laskoksiksi, joiden avulla pääntie saadaan kauluksen mittaiseksi. Pääntien sulkimena on napinläpipari, joiden läpi pääntien halkio suljetaan nyörillä. Kainalolapuilla väljennetyt hihat on kiinnitetty miehustaan niin, että kiinnitysreuna on sileä. Hihansuun päärmeet ovat leveähköt. Kangas on puolipellavaista tai pellavaista palttinaa.

Huivi

Silkkihuivi, joka mallipuvussa on tummansininen.

Housut

Polvipituiset, Leveäluukkuiset säämiskähousut olivat tyypillisiä hämäläiselle kansanomaiselle juhlapukeutumiselle. Säämiskä on erittäin joustavaa ja väriltään kellertävää. Valmistuksen tekniikka on materiaalin mukainen: saumojen ompelet joustavat. Luukku ja lahkeensuuhalkiot suljetaan napein ja lävin. Napit ovat kannallisia metallinappeja. Lahkeen suun kaitaleissa ovat sulkimena soljet. Housut ovat vartalonmukaiset. Niiden kanssa voi käyttää olkaimia.

Liivi

Liivi on kiinteä. Pystykaulus on niskaa myötäilevä, edestä kaulan kaarta mukaileva. Pysty, hyvin tuettu kaulus ja liivintaskut kuuluvat kokonaisuuteen. Napitus on kaksirivinen. Napit ovat liivikankaalla päällystetyt. Liivikangas on parkkumia, jossa lämpimän punaisella pohjalla on tummansinisiä, polvekkeisia raitoja.

Röijy

Kaavat ja työtavat ovat kuten Akaan ja Sääksmäen miesten röijyissä. Kangas on parkkumia. Siinä on koristeraitoina nastoista muodostettu raidoitus, joka on sama kuin Pirkanmaan naisen kansallispuvun toisessa hamekankaassa. Kangas on punavoittoinen.

Päähineet

Lakki on musta ja sen lippa on kiiltävää nahkaa.

Sukat ja jalkineet

Punaiset tai valkoiset yli polven ulottuvat sukat, jotka ovat sileäneuleiset ja sidottavissa sukkasitein polven alapuolelta.

Mustat nauhakengät.

Alasivu

Tilaajayhteisö
Pirkanmaan käsi- ja taideteollisuus ry

Valmistumisvuosi
1997

Asiantuntijat
Kansallispukuraati
Museoamanuenssi Leena Willberg

Lähteet
Suomen kansallispukukeskuksen tutkimusarkisto.

Pukua myy
Taito Pirkanmaa ry, Taitokeskus Verkaranta, Vuolteentori 2, Tampere, [email protected] 

Jäikö joku termeistä vieraaksi?
Tutustu kansallispukusanastoomme omalta sivultaan