Muolaan naisen kansallispuku - mallipuku
Muolaan naisen puku on uusi koottu ja tarkistettu kansallispuku. Puku julkaistiin vuonna 1986.
Muolaa oli aikoinaan yksi Karjalan kannaksen suurimmista ja vanhimmista pitäjistä. Se kuului alkuaan äyräpään kirkkopitäjään. Muolaan pitäjä oli 600-vuotias siinä vaiheessa, kun Kannas luovutettiin Neuvostoliitolle.
Muolaalaisten Seura on toiminnallaan yhdistänyt yhdeksään eri Suomen kuntaan sijoitettuja muolaalaisia. Muolaan naisen kansallispuku julkistettiin kihupyhänä 1986 Toijalassa.
Muolaan naisen kansallispuku perustuu Kansallismuseon kokoelmiin Muolaasta talletettuihin kansanomaisen juhlapuvun osiin.
Rekkopaita
Rekko on kookas ja tiiviisti virvittäin kirjottu niin, että kuviot valmiissa rekossa ovat geometriset, mutta eivät keskikohtaan nähden symmetriset. Yksi kirjontalanka, virpi, kulkee neulassaan oikealta vasemmalle ja loppu langasta jää hapsuksi. Pohjana on erillinen, paitaan kiinnitetty rekkokangas, joka on tiiviisti vetopoimutettu. Kirjonta kattaa alaspäin leviävän alueen, jossa on mukana rekkokankaan lisäksi paidan miehusta.
Kirjonta on täyteläistä, pinnan peittävää ja useimmiten villalangalla tehtyä. Paidassa on vasemman käden puolella halkio, jonka reunasta kirjottu osuus alkaa. Halkio on päärmereunainen. Sen yläosassa on lankasilmupari, johon paljinsolki kiinnitetään. Soljen asemasta voi käyttää nyöriä. Pääntien kaitale on kirjottu rekon tapaan. Hihat ovat leveät ja suistaan vetopoimutetut. Rannekkeet ovat väljät ja umpinaiset, ostonauhalla koristetut.
Paita on pitkä, alasellinen. Kangas on tukevaa puolipellavatoimikasta.
Hameet
Pukuun kuuluvat sekä mataranpunainen että sininen sarkahame. Punaisessa hameessa on keltainen helmaverka, sinisessä punainen. Hameet on laskostettu pehmeästi vyötäisiltä.
Esiliinat
Kansallispuvussa on kolme esiliinaa: pellavaiset nyytingein, hapsuin, kirjonnoin ja nauhoin somistetut kesäkäyttöön ja punavoittoisesti raidoitettu puolivillainen, runsaasti koristettu talvikäyttöön.
Kostuli
Kesäinen rekkopaidan päälle puettava vaate on pellavainen tai puolipellavainen, toimikkaasta valmistettu kostuli eli liinaviitta. Se on lyhyehkö ja kiiloin levitetty.
Kostulin pääntiekaitale ja etumukset on kirjottu erittäin tiiviisti pienin pistoin, jotka ovat villalangalla ommellut. Kostuli suljetaan nyöriparilla. Sen alta jäävät hyvin näkyviin komea rekko ja paidan koristellut rannekkeet.
Viitta
Viitta on tehty valkeasta paksusta sarasta talvikäyttöön. Viitta on puolipitkä ja kiiloilla levitetty. Pääntiellä on punainen, pellavapalttinalla vuoritettu verkakaitale. Etureunat on koristettu villalankakirjonnoilla ja säämiskärohkamolla. Kiinnittimenä on nappi ja nyöri. Sivukiilat korostavat lantiota ja niiden kärjissä olevat säämiskärohkamot on kirjottu villalangoin. Viitta on edestä avoin niin, että paidan rekko jää näkyviin. Hihansuissa on kirjotut säämiskäkaitaleet.
Koru
Hopeinen, kaiverruksin koristettu paljinsolki on koriste ja paidan halkion suljin.
Päähineet
Punaisesta verasta valmistettu, sinivalkeilla ostonauhoilla ja tinanastoilla koristettu säppäli on tyttöikäisen päähine.
Aikuisen päähine on pieni nyrkinkokoinen ja taidokkaasti muotoonsa laskostettu tärkätty huntu. Se on tehty huntualustan eli pulvanan päällä ja muistuttaa muodoltaan lähinnä lippalakkia. Se puetaan päälaelle sellaisenaan tai tiukasti rakennetun nutturan päälle kuten säppälikin.
Sukat ja jalkineet
Sileäneuleiset ja valkeat sukat.
Mustat nauhakengät tai avokkaat. Värjäämättömästä nahasta tehdyt lipokaat.
Tilaajayhteisö
Muolaalaisten Seura ry
Valmistumisvuosi
1986
Asiantuntijat
Kansallispukuraati
Tutkija Leena Holst
Kansallispukukonsultti Ritva Somerma
Lähteet
Suomen kansallispukukeskuksen tutkimusarkisto.
Pukua myy
Taito Shop Kouvola: Tarja Laakso
[email protected]
p. 040 5540 057
Kouvolankatu 15, 45100 Kouvola
Jäikö joku termeistä vieraaksi?
Tutustu kansallispukusanastoomme omalta sivultaan.