Hyppää pääsisältöön
Kuva
Urjalan ja Askolan kansallispukujen tykkimyssyt. Kuva Suomen kansallispukukeskus
Pääsisältö

Kansallispukuraadin hyväksymä tarkistettu kansallispuku. Hyväksytty vuonna 1994.

Kymenlaakson naisen kansallispuku julkaistiin ensimmäisen kerran U.T. Sireliuksen kirjasessa Suomen kansallispukuja 1922, II, nimellä Kyminlaakson puku. Puku on Helmi Vuorelma Oy:n tuotannossa. Suomen kansallispukuneuvostolle tarkistuspyynnön esitti Kymenlaakson käsi- ja taideteollisuus ry, tavoitteenaan puvun palauttaminen esikuva-aineistoaan vastaavaksi sekä puvun täydentäminen. Pirkko Kivimäki ko. yhdistyksestä aloitti tarkistustyön osana kansallispukualan neuvojatutkintoa. Työ valmistui Leena Stenbergin johdolla ja tarkistetun ja täydennetyn pukukokonaisuuden hyväksyi kansallispukuraati 1994. Mallipuku perustuu U.T. Sireliuksen esittämään kansallispukuun ja siinä käytettyyn esikuva-aineistoon, joka on Kansallismuseon kokoelmissa.

Paidat

Paidoiksi on kaksi vaihtoehtoa. Kansallismuseoon talletettu naisen paita on pitkä, alasellinen. Sen helma on levitetty kiiloilla. Pääntie on suorakulmio ja siihen kiinnitetty kauluskaitale, joka on yksinkertaisesta kankaasta, leveä ja hapsureunainen. Kauluksen päät on yhdistetty edestä yhdistävällä reikäompeleella. Hihat ovat leveät ja rannekkeet ovat leveät ja ronkkauksella kirjotut. Hihojen suissa on vetopoimutus ja kiinnitysreunoissa tikkipistoin sidottu laskostus. Rannekkeissa on kiinnittiminä napinläpipari ja nyöri.

Yksityisomistuksessa oleva esikuvapaita on lyhyt ylispaita. Leveä sidepistoreikäommel somistaa kauluksen reunoja, rannekkeita ja etuhalkion reunoja. Halkiossa on laskostus. Kauluksessa lähellä kiinnitysreunaa on napinläpipari, johon koru tai nyöri pujotetaan sulkimeksi. Paitakangas on puolipellavaista tai pellavaista palttinaa.

Hame

Hame on pellavaloimeen villaisella karstalangalla ripsiksi kudottua. Kankaan väljyys on koottu vyötäisille laskostamalla.
Raidoitus vaihtelee laskosten näkyvissä osissa eli väljyys kootaan vapaasti laskostamalla kapeiksi laskoksiksi.

Esiliina

Esiliina on mustaa silkkidamastia tai taftia. Esiliina on laskostettu. Se solmitaan vyötäisille pitkällä pirtanauhalla.

Tasku

Tasku on kookas ja leveäsuinen. Kangasvaihtoehtoina on liivikangas tai kapeasti vihreällä ja punaisella raidoitettu parkkumi. Solmimisnauhana on pirtanauha, jolle on kolme mallia, kaksi poimittukuvioista ja yksi ripsiksi kudottu.

Päähineet

Pienipesäinen tanu on aikuisen naisen päähine. Siinä on anjalalaisen esikuvan mukainen verkkopitsi. Tanun alla on punainen verkapinteli, johon tanu päätä puettaessa kiinnitetään.
Punainen silkkinauha on tytön päähine.

Röijy

Pukuun kuuluva röijy on kimonohihainen. Siinä on avara pääntie ja komea laskoskörtti. Kangas on luonnonmustan ja punaisen raidallista ripsiksi kudottua puolivillaista palttinaa. Röijyn sulkimena ovat neulat.

Huivi

Puvun kanssa voi käyttää mustaa silkkihuivia.

Sukat ja jalkineet

Sukat ovat valkoiset tai punaiset ja sileäneuleiset.

Mustat avokkaat tai nauhakengät.

Alasivu

Tilaajayhteisö
Kymenlaakson käsi- ja taideteollisuus ry

Valmistumisvuosi
1994

Asiantuntijat
Kansallispukuraati
FM Leena Stenberg

Lähteet
Suomen kansallispukukeskuksen tutkimusarkisto.

Pukua myy
Taito Etelä-Suomi ry, Taitokeskus Kouvola, Kouvolankatu 15, Kouvola, 040 5540 057, [email protected]

Jäikö joku termeistä vieraaksi?
Tutustu kansallispukusanastoomme omalta sivultaan