Hyppää pääsisältöön

9.10.2023

Kuva
Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan nuija. Kuva Jaana Pinson
Jyväskylän kaupunginhallitus käsitteli mm. syksyn talousarviomuutoksia ja antoi lausuntonsa Keski-Suomen liiton toiminnasta vuosille 2024-2026.

Syksyn 2023 talousarviomuutokset etenevät valtuustoon

Kaupunginhallitus käsitteli osaltaan syksyn 2023 talousarviomuutoksia, jotka etenevät seuraavaksi valtuuston hyväksyttäväksi. Tällä hetkellä näyttää, että kaupungin toimintamenot kasvavat yhteensä 1,9 miljoonalla eurolla budjetoidusta. Menojen kasvun johdosta toimintakate heikkenee 1,9 miljoonaa euroa muutettuun talousarvioon nähden. 

Toimintakatetta heikentävät kaupunkirakennepalveluiden 1,6 miljoonan euron määrärahan lisäys talvihoidon kunnossapitoon, liikuntapalveluiden 100 000 euron pesäpallostadionin hiekkatekonurmen siirtoon liittyvän purkukustannuksen siirto investoinneista käyttötalouteen sekä tasausmaksun 300 900 euron tason nousu. Toimintakatetta parantaa 122 500 eurolla kunnalliseen virka- ja työehtosopimukseen liittyvän varauksen purku.

Toimintakate on ennusteen mukaan tilikauden päättyessä 337,6 miljoonaa euroa. Verotulot ylittävät kevään muutetun talousarvion 2 miljoonalla eurolla kiinteistöveroennusteen parantumisen vuoksi. Valtionosuuksiin tehdään syksyn talousarviomuutoksilla 0,1 miljoonan euron lisäys. Investointimenot alenevat 17,5 miljoonalla eurolla. Talousarviomuutokset parantavat vuosikatetta ja tilikauden ylijäämää 0,2 miljoonalla eurolla. Vuosikate on talousarviomuutosten jälkeen 58,1 miljoonaa euroa. Vuosikate kattaa 103,9 prosenttia poistoista ja arvonalentumisista. 

Puolivuosikatsauksessa ennustetaan kuitenkin kaupungin talouden painuvan alijäämäiseksi, sillä taloudellisen tilanteen heikkeneminen vähentää kaupungin rakentamisesta saatavia myynti- ja maksutuloja. Jotta talous ei painu miinukselle, kaupunki on jo asettanut tiukat rajoitukset loppuvuodelle mm. hankintojen, rekrytointien ja matkustamisen suhteen.  

Vesmannintie 6 ja Urheilutie 41 asemakaavan muutos

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy Vesmannintie 6:n ja Urheilutie 41:n asemakaavan muutoksen ehdotetussa muodossa. Kaava-alue sijaitsee Vaajakosken keskustassa. Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa lähiympäristöön sopivien kerrostalojen rakentaminen voimassa olevan asemakaavan mukaisille liikerakennusten tonteille. Tonteilla olevat liike- ja asuinrakennukset on tarkoitus purkaa ja mahdollistaa kuusi- ja seitsemänkerroksisten asuinkerrostalojen, autokatoksien ja yksikerroksisten autokansien rakentaminen.

Lausunto Keski-Suomen liiton toiminnasta 2024–2026

Kaupunginhallitus antoi lausuntonsa Keski-Suomen liiton toiminnasta vuosina 2024-2026. Lausunnossa todetaan, että Keski-Suomen myönteinen kehitys ja kasvu on Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen liiton yhteinen tavoite. Haastavassa toimintaympäristössä aluekehitystä tulee edelleen vahvistaa ja toimijoiden resilienssiä ja muutoskyvykkyyttä kehittää. Yhteistyöllä vaikuttavuutta tulisi saavuttaa etenkin alueen investointien määrässä, työttömyyden vähentämisessä, alueen osaamispääoman vahvistamisessa sekä työvoiman saatavuudessa.

Jyväskylän kaupungin näkökulmasta Keski-Suomen liiton toiminnan keskeisimpiä painopisteitä tulevalla toimintakaudella tulisi olla strateginen alueiden käytön suunnittelu, maakunnan edunvalvonta sekä EU-rahoituksen ja kansallisen kehittämisrahoituksen välittäminen maakuntastrategiassa valittuihin kehittämisen kärkiin. Lisäksi Keski-Suomen liiton tulisi vahvistaa kuntien tietojohtamista tuottamalla yhteistä tilannekuvaa maakunnan kehittymisestä sekä vahvistaa kuntien yhteistyötä tiedon tuottajina ja käyttäjinä. Keski-Suomen liitolla on keskeinen rooli maakunnan edunvalvojana. Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen liiton yhteistyön maakunnan edunvalvonnassa tulee olla tiivistä myös jatkossa. Maakunnan keskuskaupungin menestyminen kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa vahvistaa koko alueen kehittymistä. Onnistunut edunvalvontayhteistyö edellyttää aktiivista vuoropuhelua, jotta muuttuviin tilanteisiin voidaan reagoida vaikuttavasti ja oikea-aikaisesti. Edunvalvontatyön tulee olla suunnitelmallista ja tavoitteellista ja jalkautua operatiiviselle tasolle. Keskeisiä tunnistettuja yhteisen edunvalvonnan teemoja ovat muun muassa saavutettavuus, Jyväskylän asema kaupunkipolitiikassa, kuntien rahoituskehitys sekä kyberturvallisuus ja puolustus. 

Haastavan taloudellisen tilanteen vuoksi Jyväskylän kaupunki esittää, että kuntakohtaista maksuosuutta ei koroteta vuodelle 2024. Talousarviovalmistelussa on kuitenkin tärkeää, että liiton toimintaedellytykset turvataan lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi sekä EU:n ja kansallisen aluekehittämisrahoituksen tehokkaaksi ja tarkoituksenmukaiseksi kanavoimiseksi. Jyväskylän kaupunki korostaa, että Keski-Suomen liiton tulee edelleen tarkastella toimintansa painopisteitä suhteessa rahoitustasoon ja osaltaan ottaa osaa kuntien talouden ja toiminnan sopeuttamiseen ja rakenteelliseen muutokseen. Mikäli liiton rahoitustilanne edellyttää, voi toiminnan painopistettä ainakin väliaikaisesti siirtää Keski-Suomen kehittämisrahaston hankkeiden käynnistämisestä suunnitelmalliseen ja tavoitteellisen edunvalvontatyöhön, EU-rahoituksen kanavoimiseen sekä tulevien vuosien elinvoimaa vahvistavan alueiden käytön suunnitteluun.

Osallistuminen lentoliikenteen ostopalvelusopimuksen kilpailuttamiseen

Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi lentoliikenteen ostopalvelusopimuksen kilpailuttamisesta sekä kävi keskustelun kaupungin liittymisestä hankintaan. 

Taustalla on Orpon hallituksen syksyn budjettiriihessä tekemä päätös ostoliikenteen rahoittamisesta maakuntakentille toukokuusta 2024 maaliskuun 2026 loppuun saakka. Ostopalveluliikenteen kilpailutuksen toteuttaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, joka myös tekee hankintasopimukset kilpailutuksessa voittaneiden operaattoreiden kanssa. 

Valtio on sitoutunut rahoittamaan lennot täysimääräisesti 03/2026 saakka kestävän sopimuskauden ajan. Tämä tarkoittaa käytännössä 10 edestakaista lentoa viikossa kullekin viidelle maakuntakentälle. Kilpailutukseen on tarkoitus sisällyttää mahdollisuus optiokauteen, joka voisi olla korkeintaan varsinaisen sopimuskauden pituinen.

Koska on mahdollista, ettei valtio enää rahoita täysimääräisesti mahdollista optiokautta ajalla 4/2026–3/2028, on Traficom esittänyt alueille sopimusta yhteiskilpailutuksesta. Sopimus tarvitaan, jotta Traficom voi sisällyttää tiedon yhteishankinnasta tarjouspyyntöön ja kilpailutusasiakirjoihin ja edelleen hankintasopimuksiin optiokauden osalta.

Hankintaosapuoleksi ryhtyminen ei sido aluetta option käyttöön, vaan päätökset option käytöstä ja sitä myöten rahoituksesta tehdään vasta vuonna 2025. Hankintaosapuoleksi ryhtyminen antaa ainoastaan tähän mahdollisuuden, koska optiovaiheessa uusia hankintaosapuolia ei voida enää lisätä. 

Yhteishankintaan osallistumisella ei ole kaupungille eurovaikutuksia. Mahdolliset kustannukset kaupungille tulee vasta, jos vuonna 2025 valtio päättää, ettei enää osallistu Helsinki-Vantaan ja Jyväskylän välisen lentoyhteyden rahoittamiseen tai osallistuu vain osittain ja jos Jyväskylän kaupunki päättää option käyttöönotosta. Tämä edellyttää myös sitä, että lentoyhteys Helsinki-Vantaan ja Jyväskylän välillä ei toimi markkinaehtoisesti. 

Kokouksessa todettiin, että kaupungin tavoitteena on ensisijaisesti pyrkiä edistämään lentoyhteyden palautumista markkinaehtoiseksi. Mikäli kaupunki päättää vuonna 2025 option käyttämisestä ja siitä tulee rahoitusvastuuta kaupungille, osallistuminen edellyttää, että kustannuksia voidaan jakaa Keski-Suomen kuntien, Keski-Suomen Liiton ja keskisuomalaisten elinkeinoelämän toimijoiden kanssa.

Vaalipäivän äänestyspaikat presidentinvaalissa 2024 ja europarlamenttivaaleissa 2024

Kaupunginhallitus päätti, että presidentinvaalien ja europarlamenttivaalien vaalipäivän äänestyspaikat säilyvät ennallaan. Näin ollen äänestyspaikat ovat samat, jotka olivat äänestyspaikkoina eduskuntavaaleissa 2023.

Yleiset ennakkoäänestyspaikat presidentinvaalissa 2024 ja europarlamenttivaaleissa 2024

Kaupunginhallitus päätti, että presidentinvaalien ja europarlamenttivaalien yleiset ennakkoäänestyspaikat säilyvät pääosin ennallaan. Kuokkalassa ulkoäänestyspaikkana ollut ennakkoäänestyspaikka siirtyy Kuokkalan nuorisotilaan, osoitteeseen Liitukuja 4. Vaajakosken S-market Vaajalassa ollut ennakkoäänestyspaikka siirtyy Vaajakosken kirjastoon, osoitteeseen Urheilutie 36 B. Kortepohjan kirjaston tiloissa ollut ennakkoäänestyspaikka ehdotetaan siirrettäväksi Rentukka-taloon, osoitteeseen Taitoniekantie 9. Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähteen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun tiloissa olleet ennakkoäänestyspaikat jäävät kevään 2024 vaalien osalta pois ennakkoäänestyspaikkaverkosta, sillä ennakkoäänestyspaikkoja on kaupungin keskustassa ja siten myös opiskelijoiden saavutettavissa.

Laitosäänestyspaikat presidentinvaalissa 2024 ja europarlamenttivaaleissa 2024

Kaupunginhallitus hyväksyi myös laitosäänestyspaikat presidentinvaaleissa ja europarlamenttivaaleissa. Myös laitosäänestyspaikat säilyvät pääosin ennallaan. Sairaala Novan osastot on kuitenkin koottu yhdeksi kokonaisuudeksi. Psykiatrian kuntoutusosasto / Yleissairaalapsykiatrian osastot ovat muuttamassa vuoden 2024 vaalien aikana osoitteeseen Hoitajantie 1. Lisäksi uusi laitosäänestyspaikka perustetaan Kauramäen Kylälle osoitteeseen Pyrstötiaisentie 2.

Lausunto Jyväskylän seudun jätelautakunnalle jätehuoltomääräysten päivittämisestä

Kaupunginhallitus totesi Jyväskylän seudun jätelautakunnalle, ettei sillä ole huomautettavaa kunnallisten jätehuoltomääräysten päivittämisestä.

Määräysten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2024. Päivitetyissä määräyksissä esitetään mm. sekajäteastialle 12 viikon tyhjennysväliä sekä laajennusta 8 viikon tyhjennysvälin ehtoihin. Näin yhä useampi kotitalous voisi  pidentää sekajäteastian tyhjennysväliä, mikäli lajittelun ansiosta sekajätettä syntyy vähemmän.

Biojätteen kompostoinnin osalta esitetään, että jatkossa biojätteen kompostointiin ei hyväksytä lantaloita eikä alkuperäisestä käytöstä poistettuja pakastimia tai jääkaappeja. Perusteluissa todetaan, ettei lantalat täytä lainsäädännön asettamia vaatimuksia kompostorille. Vanhat pakastimet ja jääkaapit puolestaan luokitellaan sähkö- ja elektroniikkaromuksi, jota pidetään vaarallisena jätteenä niiden sisältämien ympäristölle haitallisten yhdisteiden vuoksi. 

Biojäteastioiden suojasäkkien käyttöä esitetään lopetettavaksi, sillä ne aiheuttavat ongelmia biojätteen käsittelyprosessissa, jolloin myös aiheutuu ylimääräisiä huoltokustannuksia. 

Jätteiden kuormausaikaa esitetään muutettavan aiempaa joustavammaksi. Kuormaus sallittaisiin lauantaisin, sunnuntaisin ja arkipyhinä kello 7–22. Laajennuksen perusteena on taata toimiva jätehuolto viikonloppuisin myös yrityksille ja yleisötilaisuuksille.

Suomi-rata Oy:n neuvotteluiden käynnistyminen - Aloituskokous 12.10.2023

Kaupunginhallitus käsitteli pöydältä kiireellisenä Suomi-rata Oy:n neuvotteluiden käynnistämisen aloituskokousasiaa ja nimesi kaupungin edustajaksi neuvotteluihin rahoituspäällikkö Jukka Ojalaisen.

Jyväskylän kaupunki on valtuuston 27.4.2020 tekemällä päätöksellä osakkaana Suomi-rata Oy:n hankeyhtiössä. Yhtiön omistajia ovat Suomen valtio (51 prosenttia), Finavia ja 20 pääradan vaikutusalueen kuntaa ja kaupunkia. Jyväskylän kaupungin omistusosuus yhtiöstä on 1,3 %. 

Hankeyhtiön tavoitteena on ollut suunnitella noin tunnin ratayhteys Helsinki-Tampere välille Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. Maan nykyinen hallitus on kuitenkin linjannut, että valtion tavoitteena on, että yhtiön toiminnan tarkoitus rajattaisiin käsittämään Pasilan ja Keravan välisen Lentoradan suunnittelun rakentamisvalmiuteen asti. Yhtiö voisi tämän lisäksi tehdä tai teettää selvityksiä hyötyjen, haittojen ja muiden vaikutusten tunnistamiseksi Lentoradan toteuttamispäätöksen valmistelemiseksi. Nämä selvitykset voivat sisältää sääntelyn vähimmäisvaatimukset täyttävää ratasuunnitelmaa pidemmälle meneviä selvityksiä ja tutkimuksia luotettavamman rakentamisvaihetta koskevan kustannus- ja vaikutusarvioinnin saamiseksi. Suomi-radan suunnittelutyö keskeytettäisiin muilta osin. Yhtiön nimi muutettaisiin Lentorata Oy:ksi.

Yhtiön toiminnan tarkoituksen muuttaminen edellyttää, että yhtiön osakassopimukseen ja yhtiöjärjestykseen tehdään tarvittavat muutokset. Näitä toimia silmällä pitäen osana neuvotteluita tavoitellaan selvyyttä, ketkä Suomi-rata Oy:n nykyisistä osakkaista ovat halukkaita jatkamaan mukana yhtiön toiminnassa osakkaina. Valtion tavoitteena on, että tarvittavat muutokset saadaan neuvoteltua mahdollisimman nopeasti siten, ettei Lentoradan suunnittelu keskeydy. 

Kaupunki on sitoutunut Suomi-rata Oy:n pääomarahoitukseen enintään 2,1 miljoonalla eurolla. Kaupungin pääomapanostukset yhtiöön ovat tämän hetken tilanteen mukaisesti 89 330 euroa. Neuvotteluiden edetessä tulee linjata, onko Jyväskylän kaupunki halukas jatkamaan mukana yhtiön toiminnassa vai irtaantuuko yhtiön osakkuudesta. 
__________

Lisäksi kaupunginhallitus nimesi Suomen Ilmavoimamuseosäätiön hallituksen jäseneksi toimialajohtaja Eino Leisimon ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen museonjohtaja Taina Rantalan vuosille 2024–2025.

Lisätietoja: 
- Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Caius Forsberg, p. 044 061 1712
- Jyväskylän kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Meri Lumela, p. 050 554 7167
- Jyväskylän kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Jari Colliander, p. 040 740 1850
- Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto, p. 050 336 2819
 

Asiasanat: