Opettamisessa on tärkeintä vuorovaikutus

Kirsi Kallionpää kiiruhtaa haastatteluun, mutta huomaa matkallaan kaksi allapäin olevaa pikku tyttöä. Kirsin kiire loppuu siihen. Hän pysähtyy tyttöjen puoleen ja kysyy, mikä tytöillä on hätänä. Toisen tytön kengät ovat kadoksissa. Kirsi neuvoo tyttöjä etsimään kenkiä toisesta sisääntuloaulasta. Sen lisäksi hän vielä huikkaa eräälle opettajalle, jotta opettaja kävisi varmistamassa, että tytön kengät löytyvät.

Episodi kuvaa hyvin Kirsi Kallionpäätä. Hänelle on tärkeää, että koululla on avoin ja turvallinen ilmapiiri, mutta samalla hän varmistaa myös käytännössä, yhteistyössä muiden koulun työntekijöiden kanssa, että arki Huhtasuon yhtenäiskoululla toimii.

Jyväskylässä omista uratoiveista uskaltaa kertoa

Kirsi Kallionpäällä on monipuoliset ja laajat opinnot takanaan ja huikea kokemus rehtorin työstä. Nyt hän työskentelee Huhtasuon yhtenäiskoulun rehtorina, jossa hänellä on johdettavanaan 170 työntekijää ja 830 oppilasta. Tuhannen hengen organisaatio ei ole mikään pikku posti.

Opintojensa jälkeen hän työskenteli pitkään Kuokkalassa Pohjalammen koululla opettajana ja siirtyi sieltä Huhtarinteen erityiskoulun rehtoriksi.

– Sanoin omalle esihenkilölleni, että haluaisin työskennellä mielelläni rehtorina isommissakin yksiköissä, koska viihdyn erittäin hyvin suurissa kokonaisuuksissa.

Erityiskoulun rehtorin pestin jälkeen Kirsi lähtikin pelottomasti rakentamaan uutta koulukeskusta neljästä koulusta. Kirsin kollegoina uuden yhtenäiskoulun rakentamisessa olivat tuolloin Huhtasuon ala-asteen rehtori Tuulikki Pulkkinen, yläasteen rehtori Auli Vasara ja Päiväharjun erityiskoulun rehtori Alpo Suomi.
Koska rehtorikollegat olivat eläköitymässä ja työkaverit kannustivat Kirsiä hakemaan paikkaa, Kirsi otti vetovastuun uudesta Huhtasuon yhtenäiskoulusta. Ja kukapa tehtävään paremmin olisi sopinutkaan kuin energinen ja lämminhenkinen Kirsi, jolla oli jo pitkä kokemus ala-asteen, yläasteen ja erityiskoulun rehtorin tehtävistä.

– Olen aina tykännyt opettajan töistä, enkä ole varsinaisesti pyrkinyt niistä pois. Olen kehityshakuinen ja minusta on kiva suunnitella koulun toimintaa ja organisoida suuria kokonaisuuksia.

Kirsi on viihtynyt Jyväskylässä hyvin, koska Jyväskylässä häntä on kuunneltu ja hän on tullut kuulluksi. Jyväskylässä on Kirsin mukaan salliva ilmapiiri, jossa uskaltaa kertoa omista uratoiveistaan.

Koulu ei ole mikään viihdekeskus eikä elämyspuisto

Kun Huhtasuolla on yhdistetty neljä eri koulua ja niiden kulttuurit, se on ollut pitkä ja iso muutos. Sen lisäksi koulun arkeen vaikuttavat myös tässä ajassa tapahtuvat yleiset muutokset. Kirsi painottaa, että muutos ei ole kuitenkaan uhka, vaan muutoksesta on etsittävä hyvää ja varattava sille aikaa.
Kirsi nostaa esiin kolme merkittävää asiaa, jotka ovat muuttuneet viime vuosina ja jotka vaikuttavat koulun arkeen.

– Ensinnäkin nykyisin koulussa ajatellaan oppilasta yksilönä ja kuinka hän pääsee kehittymään omaan tahtiinsa.

– Toinen merkittävä muutos ajassamme ovat kännykät ja muut älylaitteet. Niistä on paljon hyötyä, mutta tämän päivän lapset eivät pysty keskittymään opintoihinsa, kun känny polttelee taskussa ja vie energiaa oppimiselta. Tästä olen huolissani, sillä kukaan ei tiedä, opiskeleeko lapsi vai ei, kun hänellä on langattomat nappikuulokkeet korvissa hiusten alla. Meillä pitäisi olla laki, että kännyt kielletään kouluissa, muuten on turha ihmetellä, miksi lapset eivät osaa enää kertolaskuja. Englannin sanojen opiskelu ulkoa alkaa olla myös monelle melko eksoottinen kokemus, pohtii Kirsi.

– Kolmanneksi nostan lasten ahdistuneisuuden, masentuneisuuden ja paniikkihäiriöt. Koulupoissaolot ovat lisääntyneet merkittävästi 13–16-vuotiailla. Kouluun ei tulla, vaan he jäävät vain kotiin. En tiedä, johtuuko se koronasta, nettikiusaamisesta vai mistä.

Koulu ei pärjää viihdeteollisuuden kanssa. Koska käsillämme on kaikenlaista elämystä, koulu vaikuttaa siinä rinnalla aika tylsältä. Kirsi korostaa eri yhteyksissä vanhemmille, että turvallinen arki kotona ja koulussa, nukkumaanmenoajat ja yhteiset ruokailuhetket luovat turvallisuuden tunnetta lasten arkeen.

– Ei koulu ole mikään viihdekeskus eikä elämyspuisto, koulussa harjoitellaan yhdessä toimimista. Elämässä pitää välillä vaan sietää erilaisuutta ja tylsyyttä. Mutta tämäkin on ratkaistavissa yhteistyössä lasten vanhempien kanssa, uskoo Kirsi.

Kuva

- Olen sellainen outous, että pidän erityisesti suuritöisistä ja vähän haastavistakin käsityöprojekteista. En ollut koskaan aikaisemmin tehnyt ryijyä, eli tämä on ihan ensimmäinen laatuaan, kertoo Kirsi Kallionpää. Kuva: Hanna Pikkarainen.

Opettajan työ on näköalapaikka suomalaiseen yhteiskuntaan

Mediassa on nostettu usein esiin opettajan työn haasteita. Kirsi näkee asian toisin. Hän muistuttaa, että opettajan työ on monelle unelma-ammatti edelleen.

– Tässä työssä on paljon ihanaa ja hauskaa yhteistyötä, innostuu Kirsi selittämään, minkä vuoksi niin moni haluaa opettajaksi.

Kirsin viesti tuleville opettajille on, että tärkeintä opettamisessa ei ole oppiaineen hallinta, vaan vuorovaikutus. Oppiaineet hoituvat helposti.  Opettajuuden todellista ydintä ovat yhteistyötaidot, sillä opettajat ovat tekemisissä päivittäin hyvin erilaisten oppilaiden ja vanhempien sekä eri alojen ammattilaisten kanssa. Siksi opettajien on Kirsin mukaan tärkeää luoda omia verkostojaan.

– Luokassa saattaa pyörähtää puheterapeutti, illalla saattaa olla palaveri erityisopettajan kanssa, luokassa voi työskennellä kaksi opettajaa yhdessä ja usein opettaja kutsutaan palaveriin terveydenhoitajan tai terapeutin kanssa keskustelemaan, minkälaisesta tuesta joku oppilas hyötyisi eniten, konkretisoi Kirsi opettajien laajaa vuorovaikutusverkostoa ja tehtäväkenttää päivän mittaan.

Kirsi painottaa, että opettajan työ on näköalapaikka suomalaiseen yhteiskuntaan, jossa on osattava sanoittaa oman työnsä postitiivisuutta.

– Kohtaamiset ja kokonaisvaltainen kasvattaminen ovat enemmän kuin pelkkä opetustyö, täällä opetetaan elämään, alleviivaa Kirsi.

Isossa koulussa opettaja ei jää yksin

Isojen koulujen hyviä puolia nostetaan julkisuudessa harvemmin esiin, mutta Kirsi on vannoutunut isojen koulujen puolesta puhuja.

– Isossa koulussa on paljon työkavereita, joilta saa apua, iloa ja erityisosaamista. Jos et ole esimerkiksi käsityöihminen, isossa koulussa muut voivat paikata omaa vajetta sopimalla, että opeta sinä tekstiilityöt kaikille viidelle luokalle, niin minä opetan musiikkia.

– Täällä ei myöskään kenenkään tarvitse olla täydellinen, vaan täällä on lupa myös epäonnistua, korostaa Kirsi Huhtasuon yhtenäiskoulun suvaitsevaa ja inhimillistä henkeä.

Kirsi pitää myös Huhtasuon yhtenäiskoulun idearikkaasta ilmapiiristä, josta saa ammennettua itsellekin ideoita. Koululla opettajat jakavat myös toistensa kanssa ilot ja surut. Kirsi on onnistunut luomaan yhdessä koulun henkilökunnan kanssa Huhtasuolle keskustelevan ilmapiirin. Koululta löytyy aina kuuntelevat korvat, isossa talossa pääsee vaikuttamaan ja Huhtasuolla esimerkiksi kieltenopettajat pääsevät opettamaan sekä ala- että yläkoululasia.

– Isossa koulussa on ison talon mahdollisuus oppia ja päästä kehittämään toimintaa. Jos vuoden päästä toteamme yhdessä, että ei tämä olekaan hyvä juttu, niin silloin lopetamme kokeilun.

Kirsi nostaa myös esiin, että isolta koululta löytyy paljon erityistiloja, joita voidaan käyttää ristiin. Huhtasuolla on esimerkiksi oma kuntosali, sauna, pieni uima-allasosasto, elämysluokkia ja erityisliikuntatiloja.

Voiko oppilaat, opettajat ja vanhemmat enempää enää toivoa.

Teksti: Satu Kivistö
Pääkuva: Sanna Puusaari