Jyväskyläläiset kokevat voivansa pääasiassa hyvin - haasteina kuitenkin mielen hyvinvointi ja taloudellinen epävarmuus

Jyväskyläläiset kokevat elämänlaatunsa hyväksi

Kyselyn mukaan valtaosa eli 85 % jyväskyläläisistä arvioi elämänlaatunsa hyväksi. Elämänlaatu koettiin hyvänä kyselyn kaikissa ikäryhmissä. Tämä on verrattain hyvä tulos, sillä kaupungin vuonna 2020 toteuttamassa otannaltaan suppeammassa kuntalaisten hyvinvoinnin tilaa kartoittavassa verkkokyselyssä vastaava tulos oli 78 %.
Valtaosa nyt toteutetun kyselyn vastaajista (75 %) kokee myös olevansa tyytyväisiä omaan terveyteensä. Kuntaliiton tänä vuonna toteuttaman Kuntalaistutkimuksen perusteella 70 % jyväskyläläisistä vastaajista arvioi oman hyvinvointinsa melko hyväksi tai erittäin hyväksi. Tulos on linjassa muiden Kuntaliiton tutkimukseen osallistuneiden kuntien tulosten kanssa.

Jyväskylän kaupungin toteuttaman Liikuntabarometrin (2024) perusteella vastanneista yli puolet ilmoitti harrastavansa arki- ja hyötyliikuntaa päivittäin, ja yli 70 prosenttia ilmoitti harrastavansa vapaa-ajan kuntoliikuntaa vähintään 2–3 kertaa viikossa. Liikuntabarometrin tuloksia julkaistaan laajemmin lähiaikoina. 
- Kyselyiden tulokset indikoivat, että valtaosa jyväskyläläisistä voi hyvin. On tärkeää, että hyvinvoinnin perusedellytykset ovat kunnossa, ja oma arki koetaan mielekkäänä. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen on yksi kaupungin tärkeimmistä tehtävistä, toteaa hyvinvoinnin edistämistyötä Jyväskylän kaupungilla koordinoiva kehittämispäällikkö Iiris Asunmaa.

Nuorten kokemus mielen hyvinvoinnista aiheuttaa huolta

Vaikka elämänlaatu ja oma terveys koetaan pääasiassa hyvänä, on omasta mielenterveydestään viimeisen vuoden aikana kuitenkin ollut usein tai jatkuvasti huolissaan joka kuudes hyvinvointi- ja osallisuuskyselyn vastaaja (16 %). Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös Terve Suomi -tutkimuksessa (2022), jonka mukaan terveyspalveluita mielenterveysongelmien vuoksi käyttäneiden osuus 20–64-vuotiasta oli Keski-Suomen hyvinvointialueella 16,5 %.

Hyvinvointi- ja osallisuus kyselyn perusteella mielen hyvinvoinnista ollaan yleisimmin huolissaan 15–25-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa 36 % ilmoitti olleensa usein tai jatkuvasti huolissaan omasta mielenterveydestään. Nuorten heikentynyt kokemus mielen hyvinvoinnista näyttäytyy myös kouluterveyskyselyn tuloksissa.

- Nuorten ja nuorten aikuisten mielen hyvinvoinnin kokemuksen heikkeneminen on valtakunnallisesti tunnistettu ilmiö, johon tulee suhtautua vakavasti. Etenkin nuorilla naisilla on terveydenhuollossa todettu enenevissä määrin ahdistuneisuushäiriöitä ja masennusta. Toisaalta myös julkinen keskustelu mielenterveydestä on viime vuosina lisääntynyt, ja kynnys hakea apua madaltunut, toteaa Jyväskylän kaupungin ehkäisevän päihde- ja väkivaltatyön koordinaattori Ella Lounasto.

Tiukka taloustilanne koskettaa yhä useampaa vastaajaa

Tuloksia tarkasteltaessa nousee esiin, että korkeasti koulutetut sekä korkeamman tulotason omaavat voivat pääasiassa muita paremmin usean indikaattorin mukaan. Toisaalta henkilökohtaiseen talouteen liittyvä epävarmuus koskettaa myös jyväskyläläisiä.

Osa kyselyyn vastaajista kertoo joutuneensa tinkimään elämän perusasioista. Esimerkiksi rahan puutteen vuoksi 13 % vastaajista kertoo jättäneensä käymättä lääkärissä, ja joka kymmenes on joutunut tinkimään lääkkeiden ostosta. Vastaajista 13 % on myös viimeisen 12 kuukauden aikana joutunut pelkäämään, että ruoka loppuu ennen kuin saa rahaa ostaakseen lisää. 
- Hintojen nousulla sekä viimeaikaisilla heikennyksillä eri tukiin on mahdollisesti ollut vaikutusta yhä useamman ihmisen talouteen, arvioi Lounasto.

Jyväskyläläiset arvostavat erityisesti asuinympäristöään

Oman hyvinvointinsa kannalta merkittävimmiksi asioiksi vastaajat nostivat hyvän asuinympäristön sekä luonnon ja virkistysalueet. Myös perheen ja muiden läheisten merkitys koettiin tärkeänä, samoin turvallisuus.

Yhdeksän kymmenestä (89 %) vastaajasta kokee oman asuinalueensa turvalliseksi. Kaikkein turvallisemmaksi oman asuinalueensa kokevat alle 25-vuotiaat, joista 91 % pitää asuinaluettaan turvallisena tai jokseenkin turvallisena. Turvallisuuden kokemus näyttää vahvistuneen, sillä vuonna 2021 toteutetussa turvallisuuskyselyssä 81 % vastaajista koki oman asuinalueensa turvalliseksi (Hyvillä mielin - Jyväskylän suuri turvallisuuskysely, 2021).

- Tulosten perusteella vastaajat kokevat oman elinympäristönsä turvallisena, ja kokemus on näiden tulosten perusteella jopa vahvistunut viime vuosina. Tämä on hyvä uutinen, sillä turvallisuuden kokemus on keskeinen hyvinvoinnin perustekijä, kommentoi Jyväskylän kaupungin riskienhallinta- ja turvallisuuspäällikkö Liina Kuusela.

Kyselyn tuloksia hyödynnetään kaupungin toiminnan kehittämisessä

Kyselyn tuloksia hyödynnetään Jyväskylän kaupungin hyvinvointikertomuksessa, joka valmistuu vuonna 2025. Kertomuksessa arvioidaan hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden toteutumista ja jyväskyläläisten hyvinvoinnin tilaa. Hyvinvointikertomuksen pohjalta valitaan painopisteitä kaupungin hyvinvointityöhön. Kertomusta hyödynnetään myös tietopohjana muun muassa palveluiden kehittämisessä sekä kaupunkistrategian päivitystyössä.

- Tulokset ovat tärkeässä roolissa, kun mietimme kaupungin hyvinvointityön painopisteitä. Tilannekuvan luominen kaupunkilaisten hyvinvoinnista ja siihen liittyvistä ilmiöistä on edellytys mahdollisiin haasteisiin puuttumiselle, summaa Asunmaa.

Lisätietoja:
Iiris Asunmaa
kehittämispäällikkö
[email protected]
puh. 050 472 4253

Ella Lounasto
ehkäisevän päihde- ja väkivaltatyön koordinaattori
[email protected]
puh. 040 161 7119

Liina Kuusela
riskienhallinta- ja turvallisuuspäällikkö
[email protected]
puh. 050 4314315