Kulttuurihistoriallisten rakennusten omistajille ja kuntotutkimusten tekijöille apua uudesta oppaasta

Kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten kuntotutkimusohjeesta sekä rakennuksen omistaja että kuntotutkimusten tekijät saavat yleisohjeistusta kuntotutkimuksen tekemiseen. Keski-Suomen alueelta on toistaiseksi puuttunut ohjeistus, ja siitä on koitunut monenlaista haittaa kulttuurihistoriallisten kohteiden omistajille.

– Hankkeeseen ryhtyvälle on usein ollut epäselvää, mitä tutkimuksen pitäisi sisältää ja kuinka laaja sen tulisi olla. Teetetty kuntotutkimus ei myöskään ole välttämättä täyttänyt vaatimuksia, joten asukkaille on saattanut tulla turhaa rahanmenoakin, harmittelee lupa-arkkitehti Anna-Maija Tuunanen.

– Jos heti alkuunsa osaa teettää oikeanlaisen tutkimuksen, säästää aikaa ja rahaa, jatkaa Tuunanen.

Kuntotutkimusohjeen ovat koonneet yhteistyönä Jyväskylän kaupungin rakennusvalvonta ja asemakaavoitus sekä Keski-Suomen museo ja Tilapalvelu.

Huolellisesti ja oikein tehty kuntotutkimusraportti on toimenpiteiden pohja ja korjausavustusten edellytys

Kuntotutkimus on kuntotarkastusta tarkempi selvitys. Kuntotarkastuksella tarkoitetaan useimmiten asuntokaupan yhteydessä tehtävää selvitystä, jonka tavoitteena on saada arvio rakennuksen mahdollisista vioista, virheistä, riskirakenteista tai vaurioista. Kuntotutkimuksella puolestaan saadaan täsmällistä tietoa rakenteen tai rakennuksen osien kunnosta ja mahdollisista vaurioista. Siitä saa lähtötiedot korjaustarpeille: mitä pitäisi tehdä ja miksi.

– Kokonaisuuden selvittäminen auttaa tekemään juuri kyseiselle rakennukselle sopivia ratkaisuja, toteaa Tuunanen. – Kuntotutkimusraportissa esitetään vaurioiden laajuuden, sijainnin ja syntysyiden lisäksi myös vaurioiden korjaustavat, selventää Tuunanen.

Joskus käy niinkin, että selvityksen perusteella rakennuksella ei enää ole kulttuurihistoriallisia arvoja. On myös mahdollista, että rakennus ei enää ole korjattavissa, jolloin sille on mahdollista myöntää purkulupa kuntotutkimusraportin perusteella. Suppeampi kuntotarkastusraportti ei ole riittävä asiakirja kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuksen purkuluvan selvitykseksi.

Riittävä kuntotutkimusraportti on myös erilaisten korjausavustusten edellytys.

Mikä on kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus?

Rakennuksen kulttuurihistoriallinen merkittävyys voi perustua rakennuksen arvoihin yksittäiskohteena tai osana valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Rakennus voi olla myös suojeltu asemakaavalla rakennuskohtaisella suojelumerkinnällä tai osana laajempaa säilytettävää kokonaisuutta.

– Jyväskylässä on noin 1500 inventoitua eli kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennuskohdetta, kertoo amanuenssi Nina Moilanen Keski-Suomen museolta.

Kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten kuntotutkimusohje