Jyväskylän kaupunginhallituksen päätöksiä 3.6.2024 olleesta kokouksesta

Vuoden 2025 talousarviokehys hyväksyttiin

Kaupunginhallitus hyväksyi viime viikon kokouksessa uudelleen valmisteltavaksi palautetun talousarviokehyksen. Uudelleen valmistelussa kasvun ja oppimisen palveluiden sopeuttamistarvetta pienennettiin miljoonalla eurolla, josta puolet (0,5 miljoonaa euroa) jaettiin muille toimialoille toimintamenojen suhteessa ja toinen puoli ehdotettiin hoidettavaksi alijäämää lisäämällä.

Keskustelun aikana Joni Parkkonen (PS) esitti kuitenkin Timo Lehtosen (PS) kannattamana, että alijäämää lisäävä 500 000 euron osuus jaetaan toimialoille seuraavasti:

- Konsernihallinto, lisäsopeutus 79 200
- Elinkeino- ja työllisyyspalvelut, lisäsopeutus 94 100
- Kasvun ja oppimisen palvelut, ei lisäsopeutusta 
- Kulttuuri- ja liikuntapalvelut, lisäsopeutus 145 200
- Kaupunkirakennepalvelut, lisäsopeutus 181 500

Tony Melville (SDP) esitti puolestaan, että uudelleen valmistelussa kasvulta ja oppimiselta pienennetty sopeuttamistavoite (miljoona euroa) siirretään kokonaisuudessaan alijäämäksi, jolloin se ei kasvattaisi muiden toimialojen sopeutustarvetta.

Parkkosen ja Melvillen esitykset asetettiin äänestyksessä vastakkain. Joni Parkkosen esitys voitti äänestyksen äänin 7-6. Tämän jälkeen Parkkosen esitys asetettiin äänestettäväksi kaupunginjohtajan pohjaesitystä vastaan. Joni Parkkosen esitys voitti pohjaesityksen äänin 7-6 ja tuli siten kaupunginhallituksen päätökseksi. 

Kati-Erika Timperi (Kok.) esitti Jari Collianderin (Kesk.) kannattamana, että päätökseen lisätään seuraava teksti: Lisäksi kaupunginhallitus ohjeistaa lautakuntia ja johtokuntia valmistelemaan talousarvioesityksiinsä ja tuomaan harkittavaksi edelleen päätöksentekoon sellaisia kaupungin palvelurakenteita supistavia (tai muita mahdollisia vastaavan kaltaisia toimenpiteitä), joiden kautta työn määrä vähenisi ja kaupungin henkilöstömäärä ja henkilöstökustannukset pienenisivät.

Tekstilisäys lisättiin päätökseen äänin 7-6.

Asemakaavan osan ja asemakaavan yhteydessä hyväksytyn tonttijaon osan määrääminen tulemaan voimaan ennen lainvoimaa (Älylä)

Kaupunginhallitus määräsi niin sanotusta Älylän kaavasta voimaan ne osat, joista ei ole tehty valitusta. Taustalla on kaupunginvaltuuston 25.9.2023 hyväksymä kaavamuutos, josta on jätetty hallinto-oikeuteen 2 valitusta. Maankäyttö- ja rakennuslaissa kuitenkin säädetään, että kaupunginhallitus määrätä valitusajan kuluttua yleis- ja asemakaavan tulemaan voimaan, ennen kuin se on saanut lainvoiman kaava-alueen siltä osalta, johon valitusten ei voida katsoa kohdistuvan.

Jyväskylän liikkumisohjelma etenee valtuustoon

Kaupunginhallitus hyväksyi osaltaan Jyväskylän liikkumisohjelman, joka etenee seuraavaksi kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Liikkumisohjelman tavoitteena on edistää eri ikäisten kuntalaisten liikunnallista aktiivisuutta ja vastata osaltaan lain vaatimiin kunnan velvollisuuksiin. Jyväskylän liikkumisohjelmassa lähdetään poistamaan niitä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia esteitä, jotka tutkitusti vähentävät kuntalaisten fyysistä aktiivisuutta. Samalla kuitenkin pidetään mukana ne liikunnan ilon elementit, jotka lisäävät liikkumismotivaatiota. Ohjelmassa on tavoitteena hakea muutosta kaupungin toimintakulttuuriin ja rakenteisiin, jotta saataisiin aikaan pysyviä vaikutuksia kuntalaisten hyvinvointiin.

Liikkumisohjelman toimenpiteet on jaettu elinkaarimallin mukaan kolmeen ikäluokkaan: 1) lapset, nuoret ja perheet, 2) työikäiset sekä 3) seniorit. Lisäksi ohjelmassa on toimenpiteitä elinympäristöjen kehittämiseen sekä yhteisöjen hyödyntämiseen liikkumisen edistämisessä. Ohjelman pohjaksi on analysoitu tietoa yli sadan työpajan ja 1 000 osallistujan näkemyksistä sekä 2 500 kyselyvastauksen aineistosta. Ohjelmaluonnoksia on käsitelty kaupungin toimielimissä ja luonnoksesta on myös kerätty kuntalaispalautetta. Liikkumisohjelman prosessin yksi päätavoitteista oli löytää poikkihallinnollisia ratkaisuja vähäisen liikkumisen ongelmaan. Yhteistyöstä kertoo se, että ohjelman 103 toimenpiteellä on yhteensä 183 toteuttajatahoa.

Liikkumisohjelman tekeminen on määritetty Jyväskylän kaupunkistrategiassa osana hyvinvoinnin edistämistä. Myös nykyisessä hallitusohjelmassa kannustetaan kuntia huomioimaan liikunnan ja terveyden poikkihallinnollinen edistäminen strategioissaan. Liikkumisohjelma pyrkii edistämään monia Jyväskylän kaupunkistrategian tavoitteita ja mittareita, joita ovat mm.: Suomen liikkuvimmat kaupunkilaiset, vähiten liikkuvien ja heikoimmassa kunnossa olevien osuuden vähentäminen, koetun hyvinvoinnin parantaminen, arki- ja luontoliikuntaympäristöjen kehittäminen, ylipainoisten osuuden vähentäminen, monipuolisten harrastusmahdollisuuksien ylläpitäminen ja asukkaiden elämisen laadun edistäminen, kävelyn ja pyöräilyn edellytysten kehittäminen, hiilineutraalius 2030 mennessä ja liikuntapalvelujen asiakastyytyväisyyden parantaminen.

Jyväs-Parkki Oy:n lainan takaaminen

Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunki antaa omavelkaisen takauksen Jyväs-Parkki Oy:lle, jonka investointihanke P-Paraatin rakentamiseksi on kunnan toimialaan kuuluvaa kaupungin perustehtävien toteuttamista pysäköintipalvelujen tuottamiseksi kuntalaisille. Enintään 11 000 000 euron takaus on voimassa 30 vuotta. Takauksesta peritään kaupunginvaltuuston määräämä takausmaksu, joka hankkeen riskit huomioiden on 0,50 % vuoden viimeisen päivän mukaisesta jäljellä olevasta lainan määrästä.

Pysäköintitilan (P-Paraati) rakentaminen aloitettiin alkuvuonna 2023 ja hanke valmistuu syksyllä 2024. Hankkeen kustannusarvio on 22 miljoonaa euroa.  P-Paraati rakennetaan Jyväskylän kaupungin ja keskustan pysäköinnin periaatteiden mukaisesti. Pysäköintiä edistetään maanrakennuslain ja asemakaavoituksin määräyksin sekä mahdollisuudella käyttää kaupungin omaa tytäryhtiötä kaupungin perustehtävään kuuluvan investoinnin toteuttajana.

Jyväs-Parkki Oy on kaupungin kokonaan omistama tytäryhteisö. Jyväs-Parkki harjoittaa pysäköintiliiketoimintaa. Yhtiöllä on 10 pysäköintitaloa, joissa on yhteensä noin 4 500 autopaikkaa ja kadunvarsilla on noin 700 paikkaa. Yhtiö harjoittaa pysäköinnin operointitoimintaa mm. sairaala Novan alueella. JyväsParkin liikevaihto vuonna 2023 oli n. 11,2 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma noin 62,2 miljoonaa euroa.

Etuosto-oikeuden käyttäminen kiinteistön 179-404-4-55 Vasaraisenmäki kaupassa, Palokka

Kaupunginhallitus päätti käyttää etuosto-oikeuttaan koskien noin 94 414 m²:n suuruista tilaa Palokassa. Kaupunki maksaa kiinteistöstä 231 674 euron kauppahinnan.

Kaupan kohteena olevalla kiinteistöllä on voimassa Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Yleiskaavan kaavakartalla kiinteistö on osoitettu pääosin viheralueeksi, sekä osin kestävän liikkumisen taajamaksi ja seudullisesti merkittäväksi kaupan palvelualueeksi. Kiinteistöllä on myös laajempaa merkitystä osana Tuomiojärven pohjoisosan virkistys- ja viherrakennetta. Kiinteistö sijoittuu Tuomiojärven rantavyöhykkeelle osoitetun Kehä Siniset kehittämisperiaatemerkinnän läheisyyteen. Merkinnällä on osoitettu Tuomiojärven virkistys- ja viherympäristönä merkittävät rantavyöhykkeet. Lisäksi yleiskaavasta käy ilmi kiinteistön sijainti osana laajempaa pohjois-eteläsuuntaista viheralueverkkoa Tuomiojärven pohjoisosassa. Kiinteistöllä sijaitseva Vasaraisensuo on luonnontilaisena säilynyt suoalue.

Kiinteistön aluetta ei ole asemakaavoitettu, mutta se rajautuu länsi- ja itärajoiltaan asemakaavoitettuun alueeseen. Parhaillaan kiinteistön länsipuolisella alueella on käynnissä Länsi-Palokan liikuntapuiston ympäristön asemakaava. Kiinteistö on rakentamaton. Kiinteistön sijainti Palokankeskuksen kaupallisten palveluiden läheisyydessä, asemakaavoitettuun alueeseen rajautuminen sekä voimassa olevat yleiskaavamääräykset edellyttävät, että alueen yksityiskohtaisempi suunnittelu perustuu asemakaavoitukseen. Etuosto-oikeuden käyttäminen on perusteltua alueen yhdyskuntarakenteellisen sijainnin, yleiskaavan merkintöjen ja tavoitteiden sekä ympäristön voimassa olevan asemakaavatilanteen vuoksi. Etuosto mahdollistaa kiinteistön ja laajemmin Tuomiojärven pohjoisosien kehittämisen pitkällä aikajänteellä virkistys-, suojelu- ja yhdyskuntarakentamisen tarpeisiin.

Kaupunki on lisäksi tiedustellut etuostolain mukaisesti myyjältä kirjallisesti, kuuluuko kauppaan mahdollisia muita ehtoja, joita ei ole kirjattu kauppakirjaan. Myyjän ilmoituksen mukaan muita ehtoja ei ole.

Joonas Köntän (Kesk.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite vapaa-ajan asunnon muuttamista pysyväksi asunnoksi Jyväskylässä helpotettava

Kaupunginhallitus käsitteli osaltaan vastauksen Joonas Köntän (Kesk.) ja 35 muun valtuutetun aloitteeseen koskien vapaa-ajan asunnon muuttamisen helpottamista pysyvälle asumiselle Jyväskylässä. Valtuustoaloitteessa esitetään, että Jyväskylän kaupunginhallitus laatii nykyistä linjaa sallivamman kaupunginhallituksen lausuman, joka ohjaa viranhaltijoita valmistelutyössä nykyistä sallivampaan linjaan muuttaa vapaa-ajan asunto pysyväksi asunnoksi. Lisäksi aloitteessa esitetään, että kaupunginhallitus aloittaa rakennusjärjestyksen päivittämisen, jossa määritetään alueita, joissa poikkeamislupaa tai suunnittelutarveratkaisuja ei tarvita ennen rakennuslupaa.

Vastauksessa todetaan, että Jyväskylässä asemakaavoitetun alueen ulkopuolella rakentamisen ohjaus perustuu laajoilla alueilla rakentamista rakennuspaikkakohtaisesti ohjaaviin osayleiskaavoihin. Näitä osayleiskaavoja on voimassa mm. Korpilahden Päijänteen, Tikkalan, Oravasaaren ja Leppälahden alueilla. Useammassa osayleiskaavassa, kuten Leppälahdessa tai Tikkalassa on mahdollistettu lomaasuntojen muuttaminen vakituiselle asumiselle edullisemmille kyläalueille. Näillä alueilla käyttötarkoituksen muutokselle ei ole maankäytöllisiä esteitä. Osayleiskaavoissa on tällä hetkellä noin 250 rantaan rajoittuvaa rakennuspaikkaa, joilla on mahdollista joko rakentaa uusi pysyvä asunto tai muuttaa loma-asunto pysyvään asumiseen soveltuvaksi.

Osayleiskaavojen ulkopuolisilla alueilla käyttötarkoituksen muutos edellyttää poikkeamispäätöstä ranta-alueille. Päätöksen yhteydessä maankäytöllinen tarkastelu tehdään mm. rakennuspaikan sijaintiin, kaavatilanteeseen, rakennuspaikan ominaisuuksiin, vesihuoltoon ja kunnalle aiheutuviin kustannuksiin perustuen. Poikkeamispäätöksien valmistelu perustuu lainsäädäntöön sekä voimassa olevien Jyväskylän kaupungin yleiskaavan ja rakennusjärjestyksen määräyksiin.

Vastauksessa todetaan, että lupaharkinta on luonteeltaan oikeusharkintaa ja päätöksissä niin viranhaltijoita kuin luottamuselintä koskee niin sanottu virkavastuu. Lainsäädäntö edellyttää myös maanomistajien tasapuolista kohtelua, jolloin vastaavissa tilanteissa tehtävät päätökset ovat samanlaisia.

Nykyisen loma-asunnon tulee olla lisäksi teknisesti soveltuva pysyvään asuinkäyttöön rakennusluvan saamiseksi. Tämä tarkoittaa mm. huonekorkeutta, ikkunoiden pinta-alaa, käyttöturvallisuutta ja esteettömyyttä koskevien vaatimusten täyttämistä. Käytännössä useissa lupatapauksissa vanha lomaasunto puretaan ja sen tilalle rakennetaan uusi asuinrakennus, jolloin uusi rakennus täyttää yleensä nämä vaatimukset ilman ongelmia.

Loma-asuntojen muuttamista voidaan edistää parhaillaan jo käynnissä olevien Jyväskylän yleiskaavan 2050 laatimisen sekä Jyväskylän rakennusjärjestyksen uudistamisen yhteydessä. Näissä prosesseissa asiaa voidaan edistää seuraavilla keinoilla: 
- Yleiskaavaluonnoksen valmistelua varten on laadittu edullisuusvyöhyketarkastelu ranta-alueiden pysyvälle asumiselle. Selvityksessä tunnistetaan alueet, joilla loma-asuntojen käyttötarkoituksen muuttaminen olisi yhdyskuntarakenteen ja kuntatalouden kannalta järkevintä. 
- Yleiskaavan laadinnan yhteydessä on mahdollista tarkistaa taajamarakenteen merkintöjä ja määräyksiä siten, että ne mahdollistavat voimassa olevien loma-asuntojen rakennuspaikkojen muuttamisen pysyvään asumiseen. 
- Yleiskaavaluonnoksen laadinnan yhteydessä arvioidaan Korpilahden Iloniemen ja Kärkisten alueiden osayleiskaavojen korvaamista laadittavalla yleiskaavalla. Samalla pohditaan erillisen rantaosayleiskaavan käynnistämistä näillä alueilla. 
- Rakennusjärjestyksen uudistamisen yhteydessä voidaan edullisuustarkasteluun perustuen osoittaa alueita, joilla käyttötarkoituksen muutos on mahdollista ilman poikkeamispäätöstä. Myös muita ranta-alueiden rakentamista koskevia määräyksiä voidaan tarkistaa uudistamisen yhteydessä.

Lisäksi kaupunki voi jatkossa laatia uusia osayleiskaavoja tai muuttaa voimassa olevia osayleiskaavoja ranta-alueille. Näiden osayleiskaavatöiden yhteydessä voidaan edistää loma-asuntojen käyttötarkoituksen muutoksia edullisimmiksi todetuilla alueilla.

_____

Lisäksi kaupunginhallitus hyväksyi muutoksia vaalilautakuntien kokoonpanoihin sekä maakuntavaltuuston ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian yhtymävaltuuston kokouksen asiat esityslistan mukaisesti.

Lisätietoja: 
- Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Caius Forsberg, p. 044 061 1712
- Jyväskylän kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Meri Lumela, p. 050 554 7167 
- Jyväskylän kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Jari Colliander, p. 040 740 1850
- Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto, p. 050 336 2819