Jyväskylän kaupunginhallituksen päätöksiä 20.5.2024 olleesta kokouksesta

Asumisvisio2035 etenee valtuustoon

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy vuoteen 2035 tähtäävän Jyväskylän asumisvision. Asumisvisio2035 on Jyväskylän tulevaisuuden kuva ja tahtotila asumisen seuraavan 10 vuoden kehittämisen osalta.

Visiossa on nostettu esiin asumisen trendejä ja ilmiöitä, tärkeäksi koettuja suuntaviivoja asumisen ja sen kehittämisen osalta, sekä onnistumisia ja hyviä esimerkkejä asumisen kehittämisestä Jyväskylässä. Visiossa esitetään myös suosituksia, jotka ovat uusia tai jo olemassa olevia hyviä tapoja ja käytänteitä, joilla asumista ja asuinympäristöjä kehitetään ja ylläpidetään Jyväskylässä. Visio ohjaa maankäytön suunnittelua ja toteutusta kaupunkirakennepalveluiden toimialalla. Edellinen asumisvisio on hyväksytty valtuustossa vuonna 2014.

Asumisvisiossa asuminen nähdään asuntoa laajempana kokonaisuutena. Asuminen kattaa asunnon lisäksi myös asumisen ja elämisen ympäristöt sekä niiden mukanaan tuomat palvelut, toimintamahdollisuudet ja ajanvieton. Asumisvisio2035 pyrkii vastaamaan osaltaan kaupungin strategiseen tavoitteeseen Jyväskylästä kasvavana ja saavutettavana maakunnan keskuskaupunkina.

Asumisvisio on kiteytetty lauseeseen ”Jyväskylässä on tilaa kaiken kokoisille asumisen unelmille.” Sanoituksella halutaan kuvata, että Jyväskylässä sujuva ja laadukas asumisen arki toteutuu sopivan kokoisessa kaupungissa, jossa viherympäristöt ja vesistöt sekä palvelut ja vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet ovat helposti saavutettavissa kävellen, pyöräillen ja joukkoliikennettä käyttäen. Uutta rakentaessa Jyväskylä haluaa jatkaa vahvaa täydennysrakentamisen perinnettä entistäkin parempaa ja resurssiviisaampaa asumisen ympäristöä luoden. Myös olemassa olevien asuinalueiden elinvoimaisuuden vaaliminen kunkin identiteettiä vahvistaen on tärkeää.

Vision toteuttamiseksi on valittu kolme teemaa: rohkeasti monipuolinen, omaleimaisen elävä ja kestävästi vastuullinen. Rohkeasti monipuolisessa Jyväskylässä toteutetaan aikaa kestävää asumista ja kannustetaan asumisvaihtoehtojen ja uusien asumisen ratkaisujen kehittämiseen. Moninaisiin asumisen tarpeisiin vaikuttavat muun muassa käynnissä oleva väestörakenteen muutos, kuten ikääntyminen, perheiden monimuotoistuminen ja perhekoon pieneneminen, syntyvyyden väheneminen ja kansainvälisen muuttoliikkeen kasvaminen.

Rohkeasti monipuolisessa kaupungissa monen mittakaavan kaupunkikehityshankkeet toimivat asumisen suunnannäyttäjinä ja laadukas opiskelija-asuminen on yksi koulutuskaupungin vetovoimatekijöistä. Pientalorakentamisessa tonttitarjonnan monipuolisuus tulee huomioida myös jatkossa, mutta perinteisen pientalorakentamisen rinnalle tarvitaan tulevaisuudessa uusia avauksia esimerkiksi yhtiömuotoisten pientalojen toteuttamisessa ja kaupunkimaisen pientalotuotannon kehittämisessä. Myös olemassa olevia pientaloja vapautunee tulevaisuudessa nykyistä enemmän markkinoille pientaloasukkaiden ikääntyessä. Uudisrakentamisen ohella tuleekin tulevaisuudessa huomioida jo olemassa oleva asuntokanta ja sen kehittäminen, sillä se tukee osaltaan asuinalueiden elinvoimaa ja toimivaa asuntomarkkinaa.

Omaleimaisen elävä kaupunki on sosiaalisesti kestävä ja oleellista asuinalueiden kehittämisessä on huomioida erityisesti ne alueet, joissa on merkkejä alueellisesta eriytymisestä eli segregaatiosta ja löytää keinoja asuinalueiden elinvoimaisuuden ylläpitämiseen esimerkiksi täydennysrakentamisen keinoin sekä panostamalla asuinalueiden viihtyisyyteen ja laatuun. Väestön ikääntyessä myötä myös ikäystävällisyyden ja esteettömyyden huomioiminen asumisessa on tulevaisuudessa tärkeää.

Ilmastonmuutos on tulevaisuuden merkittävä uhka, jolla on vaikutuksia moniin elämän osa-alueisiin ja asunto onkin yksi elämän tärkeimpiä valintoja myös ympäristön ja ilmaston kannalta. Kestävästi vastuullisessa kaupungissa asuntokanta on monipuolista, laadukasta ja muuntuvaa, mikä lisää asuntojen käyttöikää.

Tiivis ja kompakti kaupunkirakenne tukee kaupungin hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista, turvaa luonnon monimuotoisuutta ja mahdollistaa kestäviä liikenne- ja liikkumisratkaisuja sekä tukee palveluiden saavutettavuutta ja pysyvyyttä riittävän väestöpohjan kautta. Monimuotoiset viherympäristöt, puistot, lähimetsät ja vesistöt, jotka koetaan Jyväskylän vahvuustekijöiksi luovat viihtyisyyttä, lisäävät hyvinvointia ja samalla sitovat hiiltä. Myös olemassa olevasta asuntorakennuskannasta huolehtiminen korjausrakentamisella edistää hiilineutraaliuden tavoitteita. Uudisrakentamisessa tulee puolestaan kiinnittää entistäkin enemmän huomioita rakentamisen aikaisiin päästöihin ja sekä rakennusmateriaaleihin ja niiden kestävyyteen.

Asumisivisio2035, siihen liittyvät selvitykset sekä visiotyön taustaksi toteutettujen kyselyn tulokset löytyvät kaupungin verkkosivuilta.  

Tammirinteen asemakaavan laajennus ja muutos sekä tonttijaon hyväksyminen asemakaavan yhteydessä etenee uudelleen valtuustokäsittelyyn

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa valtuustolle, että se hyväksyy Tammirinteen asemakaavaehdotuksen. Asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi kaupunginvaltuuston tammikuussa 2023 pitämässä kokouksessa.

Uudelleen valmistellussa asemakaavaehdotuksessa suunnittelua on jatkettu siten, että suunnittelualueelle mahdollistetaan tiivis, nykyiseen aluerakenteeseen ja ympäristöön liittyvä pien- ja rivitalovaltainen asuinaluekokonaisuus noin 400 asukkaalle. Alueelle muodostuu yhteensä 62 pientalotonttia ja 6400 kerrosalaneliömetriä rivitalorakentamista. Noin 75 prosenttia kaava-alueesta osoitetaan virkistysalueiksi.

Suunnittelualueen pohjoisosasta on vähennetty merkittävissä määrin asuinkortteleita luonto- ja virkistysarvojen turvaamiseksi ja uusi asuinrakentaminen painotetaan alueen etelä- ja keskiosaan lähemmäs pyöräily- ja joukkoliikenneyhteyksiä. Tehokkaampi rivitalorakentaminen on painotettu alueen eteläosaan ja aluerakenne kevenee pientalovaltaiseksi pohjoissuuntaan.

Liikenteellisesti alue on jaettu kahteen erilliseen kokonaisuuteen; eteläosaan ja pohjoisosaan. Ajoneuvoliikenne syötetään näille alueille kahdesta eri paikasta nykyisestä katuverkosta, Kirrinkydöntien ja Tammiperän kautta, mikä on aiempaa erilliseen kokoojakatuun perustuvaa ratkaisua resurssiviisaampi ja yhdyskuntataloudellisempi. Lisäksi liikenneratkaisu mahdollistaa tiiviimmän ja nykyiseen rakennettuun ympäristöön liittyvän aluerakenteen ja sen myötä laajemmat ja yhtenäisemmät virkistysalueet.

Liikenteelliset vaikutukset eivät ole kokonaisuudessaan merkittäviä, eivätkä aiheuta erityisiä muutostarpeita nykyiseen katuverkkoon. Uuden asuinrakentamisen tuottama liikenne jakautuu tasaisesti molempiin ajoyhteyksiin, mikä osaltaan lieventää olemassa olevaan katuverkkoon kohdistuvaa liikennekuormitusta. Kävely- ja pyöräily-yhteys esitetään suoraviivaisesti alueen halki Tammitielle, jossa sijaitsevat lähimmät joukkoliikennepysäkit ja sujuva yhteys pyöräilyn pääverkkoon.

Alueen merkittävin virkistysreitti Tammirinteenpuistosta Hiihtomaan ja päävirkistysalueen suuntaan säilytetään katkeamattomana. Olemassa olevat merkittävimmät polkuyhteydet on kartoitettu ja niiden jatkuvuus ja saavutettavuus lähiympäristöstä on otettu huomioon kaavamerkinnöin. Virkistysalueiksi osoitettavat alueet on säilytetty mahdollisimman laajoina ja yhtenäisinä niiden virkistysarvon parantamiseksi.

Alueen pohjoisosassa sijaitsevan suolaikun ja noron ympäristö sekä niiden valuma-alueet sijoittuvat pääosin virkistysalueelle, kuten yksittäiset muutkin kaavaprosessin aikana havaitut luontokohteet. Suolaikun ja noron suojelualuetta on laajennettu ja yhtenäistetty kohteiden säilymisen turvaamiseksi. Uusi asuinrakentaminen sijoittuu pääasiassa pohjoisosan hakkuuaukealle sekä eteläja keskiosan entisille talousmetsäalueille, jotka eivät ole luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä.

Asemakaava oli muutosten myötä uudelleen nähtävillä ja saadun palautteen myötä on tehty vielä tarkennuksia mm. rivitalokortteleiden rakennusaloihin ja pysäköintialueisiin. Muun muassa nykyisiin asuinkortteleihin rajautuvien rivitalotonttien piha-alueita on määrätty toteutettavaksi puistomaisena, kasvillisuudeltaan kerroksellisena ja runsaspuustoisena vehreän lähiympäristön varmistamiseksi. Kaavasta voi lukea lisää kaupungin verkkosivuilta.

Keskustelun aikana Joni Parkkonen (PS) esitti Timo Lehtosen (PS) kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että liikenneyhteys uudelle alueelle tapahtuu Mesikämmenen kautta. Esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä äänin 11-2 ja keskustelua jatkettiin. Jatkokeskustelun aikana ei tehty muutosesityksiä, joten esitys hyväksyttiin esityslistan mukaisesti.

Vastuullisen tilintarkastajan raportti vuoden 2023 tilintarkastuksista sekä kaupungin arviointikertomus vuodelta 2023

Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi tilintarkastajan loppuraportin Jyväskylän kaupungin vuoden 2023 tilintarkastuksesta sekä tarkastuslautakunnan tekemän arviointikertomuksen. Arviointikertomus etenee kaupunginvaltuuston käsittelyyn toukokuussa.

Jyväskylän kaupungin tarkastuslautakunta kiinnittää arviointikertomuksessaan huomiota muun muassa lasten ja nuorten erityisen tuen tarpeeseen ja ehdottaa, että tulevaisuuden palveluiden suunnitteluun osallistettaisiin enemmän palveluiden käyttäjiä. Arviointikertomuksesta voi lukea lisää kaupungin verkkosivuilta. 

_____

Kaupunginhallitus päätti myös, että Jyväskylän edustajina Jyväskylän ja Muuramen yhteisessä elinkeino- ja työllisyysjaostossa jatkavat Jyväskylän elinkeino- ja työllisyysjaoston nykyiset jäsenet. Puheenjohtajana jatkaa Kati-Erika Timperi (Kok.). Kokoonpano näkyy jaoston verkkosivuilta https://www.jyvaskyla.fi/paatoksenteko/kaupunginhallitus/elinkeino-ja-tyollisyysjaosto. Muurame on nimennyt omiksi varsinaisiksi jäsenikseen Tiina Mikkolan (Kesk.) ja Asko Juutin (SDP).

Lisäksi kaupunginhallitus päätti järjestää kaupunginjohtajan talousselonteon valtuustolle sekä hyväksyi muutoksia vaalitoimielinten kokoonpanoon.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti äänin 8-5 Joni Parkkosen (PS) tekemän ja Timo Lehtosen (PS) kannattaman esityksen mukaisesti käyttää otto-oikeuttaan kaupunkirakennelautakunnan 14.5.2024 tekemään päätökseen Vesangantien katusuunnitelman muutoksista välillä Nisulankatu-Palokunnankatu.

Lisätietoja: 
- Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Caius Forsberg, p. 044 061 1712
- Jyväskylän kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Meri Lumela, p. 050 554 7167 
- Jyväskylän kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Jari Colliander, p. 040 740 1850
- Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto, p. 050 336 2819