Hyppää pääsisältöön
Kuva
Vehkalahden naisen tarkistettu kansallispuku. Kuva Vuorelma
Pääsisältö

Kansallispukuraadin hyväksymä tarkistettu kansallispuku. Hyväksytty vuonna 1986.

Vehkalahden naisen kansallispukumalli on julkaistu Suomalaisen Kansantanssin Ystävien vuonna 1915 julkaisemassa vihkosessa Kansanpukuja. Julkaisussa esiteltyjen pukujen kuvitukset piirsi Suomalaisen Kansantanssin Ystävien jäsen Oskar Nupponen.

Vehkalahden puvun tarkistustyö sai alkunsa Salme Relan opinnäytetyöstä. Puvun valmistusta ohjasi Suomen kansallispukuneuvosto. Hame ja esiliina ovat Suomalaisen Kansantanssin Ystävien 1915 julkaiseman puvun osien mukaiset. Muilta osin pukutarkistuksen alkuperäismateriaalina ovat Suomen kansallismuseon ja Vehkalahden museon kokoelmiin talletetut aineistot.

Kuva
Vehkalahden naisen tarkistettu kansallispuku edestä. Kuva Suomen kansallispukukeskus

Paita

Pitkä, polviin asti ulottuva paita on valkeaa pellava- tai puolipellavapalttinaa. Pääntie on suorakaiteen muotoinen ja korkean kauluksen ulkoreunassa on hapsutus ja päissä yhdistävä reikäommel. Kauluksen päitä ja miehustaa koristavat pienet kolmionmuotoiset ronkkauskuviot. Paita on yksimittainen ja helmasta kiiloilla levitetty. Hihojen väljyys on koottu vetopoimuttamalla rannekkeeseen, jota koristavat nirkkoreuna, ronkkausraita ja tikkipistorivit.

Hame

Hame on kapearaitaiseksi kudottua punavoittoista villaripsiä. Kangasta on runsaasti ja se kootaan vyötäröllä laskostamalla. Eteen muodostuu lautalaskos ja laskosvarat syvenevät keskitakaa kohti, jolloin hame on takapainotteinen.

Liivi

Mustan liivin kangas on verkaa ja se on vuoritettu valkaisemattomalla pellavapalttinalla. Liivi on malliltaan siro ulottuen juuri ja juuri hameen vyötärölle. Liivissä on helman lähellä vaakasuora laskos, joka alkaa takaa körttien juuresta ulottuen lähelle etureunoja. Liivin kiinnittiminä ovat veralla päällystetyt napit.

Kuva
Vehkalahden naisen tarkistettu kansallispuku takaa. Kuva Suomen kansallispukukeskus

Esiliina

Esiliinakangas on pystyraitaiseksi kudottua punavoittoista tiivistä puuvillaripsiä. Kangas kootaan vyötäröllä laskostamalla. Solmiamisnauhana on pitkä poimittu punavalkoinen pirtanauha, joka solmitaan eteen.

Vyötasku

Pienikokoinen mustasta verasta ommeltu vyötasku on kirjottu laaka- ja ketjupistoin. Tasku reunustetaan kapeasti punaisella puuvillapalttinalla. Kiinnitysnauha on punavalkoinen poimittu pirtanauha. Tasku puetaan esiliinan päälle ja sen kiinnitysnauha solmitaan taakse.

Päähineet

Tykkimyssy on aikuisten naisten päähine. Myssyn koppa on alueelle tyypillisesti muodoltaan hyvin matala ja etureunastaan herttamaisesti kaartuva. Koppa on mustalla tai viininpunaisella leveällä silkkinauhalla päällystetty. Etureuna on vahvistettu kapealla silkkinauhalla. Takareunassa on leveä nauharusetti. Tykkimyssy puetaan ylös kammattujen hiusten päälle. Tykkipitsi on nyplätty floderipitsi kahdella välipitsillä tai ostopitsi puuvillatylliä. Tykki on muotoon tärkätty.

Punainen päänauha on nuorten tyttöjen päälaite.

Sukat ja jalkineet

Puvun kanssa käytetään valkeita tehdasvalmisteisia kansallispuvun sukkia. Jalkaan puetaan mustat pintanahkaiset solkikengät, avokkaat tai kansallispuvun kanssa käytettävät nauhakengät.

Alasivu

Valmistumisvuosi
1986

Asiantuntijat
Kansallispukuraati

Lähteet
Suomen kansallispukukeskuksen tutkimusarkisto.

Pukua myy
Suomen Perinnetekstiilit Oy
Kisällinkatu 5, 2 krs, 15170 Lahti
[email protected], puh. 046 9228 400  
www.vuorelma.net

Jäikö joku termeistä vieraaksi?
Tutustu kansallispukusanastoomme omalta sivultaan