Hyppää pääsisältöön
Kuva
Urjalan ja Askolan kansallispukujen tykkimyssyt. Kuva Suomen kansallispukukeskus
Pääsisältö

Kansallispukuraadin hyväksymä tarkistettu kansallispuku. Hyväksytty vuonna 1991.

Porvoon pitäjän naisen kansallispuvun malli on julkaistu 1921 U.T. Sireliuksen vihkossa Suomen kansallispukuja. Lähtökohtana on Porvoon pitäjästä Kansallismuseon kokoelmiin talletettu naisen kansanomainen juhlapuku.

Maisteri Anna-Liisa Sallavuori teetti vuonna 1985 omaan käyttöönsä esikuva-aineiston mukaisen kansallispuvun, jonka Asiantuntijana toimi Suomen kansallispukuneuvosto.
Tarkistuksessa puvun osat täsmennettiin esikuva-aineistonsa mukaisiksi ja pukuun lisättiin esiliina. Tarkistuksen kautta viimeistelty puku valmistui 1991.

Paita

Halkio edessä on lyhyt ja kapeasti päärmätty. Halkion molemmin puolin on taitettu laskokset, jotka on ommeltu miehustaan tikkipistoin. Halkion pohjukka on vahvistettu salvalla. Nyöriä tai solkea varten on kauluksen kiinnitysreunan tuntumassa punospistoreiät. Paidan pääntie on muodoltaan neliömäinen. Siihen istutettu kaulus on leveä, taittuva. Kauluksen ulkoreunassa on päärme. Päärmeen vieressä on reikäommel. Hihat on laskostettu sekä kiinnitysreunastaan että suustaan erittäin taidokkaasti. Suussa hihan keskiviivalla on vastalaskos ja siitä molempiin suuntiin tiheä laskostus, joka on sidottu tikkipistoin. Kiinnitysreunassa hihan keskikohdassa on kapea lautalaskos, josta eteenpäin lähtevien laskosten vyöhyke on noin 5 cm. Rannekkeet ovat kapeahkot, nirkoin ja polveilevien ronkkausraitojen koristamat. Kiinnittiminä ovat nappi ja läpi. Olkalapuissa on valkealla kirjottuja tikkipistorivejä, polveilevia ronkkausraitoja ja päässä nirkkoreuna.

Hame

Kolmimetrinen, leveäraitainen hamekangas on laskostettu vyötäisille kapeiksi laskoksiksi. Parkkumin päävärit ovat punainen ja tumma sininen. Leveiden raitojen väleissä on kapeiden raitojen ryhmiä, jossa toistuvat pohjan punainen ja sininen sekä valkea.

Esiliina

Esiliina on tehty uusmaalaisen esikuvan mukaan kuviolliseksi kudotusta valkoisesta harsokankaasta. Kangas on laskostettu kapeiksi laskoksiksi. Vyötärökaitale on käännetty lenkeiksi, joiden läpi pujotetaan solmimisnauha.

Liivi

Pitkä liivi on leveäolkaiminen ja pääntieltään kookas. Liivin kangas on leveäraitaista parkkumia, jonka malli on erilainen kuin hameessa. Runsas laskoskörtti on takakappaleiden jatkeena. Poikittainen laskos körteistä kohti keskietua nostaa helmaa ja antaa tilaa hameelle. Laskos on ommeltu asentoonsa. Liivi on suljettu piilonyörityksellä.

Röijy

Röijykangas on mustaa verkaa. Kookas pääntie ja osa etureunoja on leikattu pykälikkäiksi ja käännetty oikealle. Myös hihansuut ovat pykälikkäät. Röijy on lyhyt ja liivi näkyy sen alta. Kiilat levittävät helmaa. Takana on korkea laskoskörtti. Sen tyvessä on kaksi messinkistä, kannallista nappia. Molemmissa etureunoissa on neljä viistoa napinläpeä ja viiden napin vinot rivistöt. Napit ovat kannallisia ja messinkisiä. Röijy ei ole napitettava. Napit ja lävet ovat koristeena.

Huivi

Silkkihuivi.

Koru

Hopeinen levyistä ja ketjuista koottu riipus sidotaan kaulan juureen nyörillä

Päähineet

Tykkimyssy on aikuisen naisen päähine. Koppa on pieni ja kovetettu. Se on päällystetty mustalla silkillä. Myssyn pitsinä on nyplätty floderi. 

Tyttöjen päähine on punainen nauha.

Sukat ja jalkineet

Punaiset villasta tai puuvillasta kudotut ja sileäneuleiset sukat.

Mustat avokkaat, nauhakengät tai soljelliset kansallispukukengät.

Alasivu

Tilaajayhteisö
Uudenmaan kotiteollisuusyhdistys ry.

Valmistumisvuosi
1991

Asiantuntijat
Kansallispukuraati

Lähteet
Suomen kansallispukukeskuksen tutkimusarkisto.

Pukua myy
Taito Etelä-Suomi ry, Uusimaa 
Rautatienkatu 11, 05800 Hyvinkää
puh. 050 408 4547, [email protected]
www.taitoetelasuomi.fi

Jäikö joku termeistä vieraaksi?
Tutustu kansallispukusanastoomme omalta sivultaan