Hyppää pääsisältöön
Kuva
Peräseinäjoen naisen kansallispuvun parkkumiliivi on raidallinen. Kuva Suomen kansallispukukeskus
Pääsisältö

Kansallispukuraadin hyväksymä tarkistettu kansallispuku. Hyväksytty vuonna 1991.

Komea Peräseinäjoelta Kansallismuseoon saatu flammukuvioinen hame on ollut mallina erinimisissä pohjalaisissa kansallispuvuissa 1920-luvulta alkaen ja näihin pukuihin kuului myös Peräseinäjoen naisen kansallispuku, josta ei ole säilynyt tarkkaa suunnitelmaa. Tyyni Vahter oli 1925 alkaen kirjeenvaihdossa peräseinäjokisen Aini Koiviston kanssa. Kirjeistä käy ilmi, että pukusuunnitelma oli tekeillä 1927 ja U.T. Sirelius osallistui sen tekemiseen. Hanke jäi kesken. Vahter sai taas 1937 pyynnön puvun kokoamiseksi. Ilmeisesti puvusta ei tehty kokonaissuunnitelmaa ja siitä tehtiin paikallisin voimin toisistaan poikkeavia versioita, joita suunniteltaessa haettiin asiantuntija-apua museovirastosta.

Peräseinäjoen kunta tilasi kansallispukunsa tarkistuksen 1991 kansallispukuneuvostolta. Puku säilytti entisen hahmonsa, mutta sen osat tehtiin Kansallismuseon kokoelmista etsittyjen pohjalaisten kansanpukujen osien mukaisiksi.

Kuva

Paita

Pohjepituinen paita on alasellinen. Sen pääntie on kookas ja nelikulmainen. Kaulus on pysty, päärmereunainen ja edestä avoin. Pääntien väljyys on koottu laskoksiksi. Olkalaput on kiinnitetty tikkipistoin. Hihat ovat leveät. Kiinnitysreuna on olalta laskostettu. Hihansuut on vetopoimutettu. Kapeissa Rannekkeissa on nirkkoreunat ja kiinnittiminä napinläpipari ja nyöri.

Hame

Leveäraitainen parkkumihame on punavoittoinen. Moniosaiset ja väriset flammukuviot ovat hameen komistuksena. Esiliinan alle jäävään osaan on raidat kudottu ilman kuvioita ja kirkasta punaista. Hameen väljyys on koottu pieniksi laskoksiksi.

Kuva

Esiliinat

Musta, kuviollisesta silkistä tehty ja vaaleapohjainen, kapearaitaiseksi kudottu puolipellavainen ovat molemmat kookkaita. Silkkinen esiliina on laskostettu, käsinkudotusta tehdyssä on vyötäisillä nauhakuja.

Liivit

Kansallispuvussa käytetty liivi oli punainen. Tarkistuksessa väri säilytettiin ja kangaslaaduksi valittiin floretti. Toiseksi liivivaihtoehdoksi otettiin Alavudelta Kansallismuseon kokoelmiin talletettu leveäraidallinen, punavoittoinen parkkumiliivi, jonka malliseksi myös punainen liivi tehtiin. Liiveissä on kaksirivinen napitus. Napit ovat kannalliset ja messinkiä. Liivi ulottuu edessä vyötäisten tienoille. Helmaviiva kohoaa kohti körttiä, jonka laskosvarat on tuettu korvakemaisiksi. Liivin vaakasuora laskos on ommeltu.

Kuva

 

Kuva

Huivi

Silkkihuivi.

Koru

Helysolki on kullattua hopeaa. Soljessa on neulamainen paljin, jolla se kiinnitetään paidan etumukseen tai huiviin.

Kuva

Päähineet

Tykkimyssyn koppa on matala ja mustalla kuviollisella silkillä päällystetty. Tykin pitsi on nyplätty, floderi -tyyppinen. myssy on aikuisen naisen päähine. Tytöt käyttävät punaista silkkinauhaa.

Sukat ja jalkineet

Sukat ovat mustat tai vihreät, sileäneuleiset.

Mustat avokkaat, nauhakengät tai kansallispuvun solkikengät.

Alasivu

Tilaajayhteisö
Peräseinäjoen kunta

Valmistumisvuosi
1991

Asiantuntijat
Kansallispukuraati
Museonjohtaja Marja-Liisa Haveri

Lähteet
Suomen kansallispukukeskuksen tutkimusarkisto.

Pukua myy
Tällä hetkellä pukua ei ole saatavilla. Lisätietoja Suomen kansallispukukeskuksesta.

Jäikö joku termeistä vieraaksi?
Tutustu kansallispukusanastoomme omalta sivultaan.