Hyppää pääsisältöön
Kuva
Oriveden naisen tarkistettu kansallispuku, yläosa. Kuva Suomen kansallispukukeskus
Pääsisältö

Kansallispukuraadin hyväksymä tarkistettu kansallispuku. Hyväksytty vuonna 2022.

Oriveden naisen kansallispuvulla on vaiherikas tausta, joka alkaa jo 1920-luvulla arkkitehti Toini Mikkolan tutkimuksilla. Maisteri Tyyni Vahter kokosi näihin ja omiin tutkimuksiinsa perustuvan pukumallin 1939.  Ajan tavan mukaan puvusta toteutettiin akvarellit, jotka maalasi Karin Hilden. 

Professori Toini-Inkeri Kaukonen tarkensi pukua uudelleen 1963. Jo silloin hän mainitsi, että pukuun tulisi lisätä esiliina.

Pukutarkistuksen alkuperäismateriaalina ovat Tampereen museoiden ja Suomen kansallismuseon kokoelmiin pääosin Orivedeltä talletetut kansanpukuaineistot. Nyt puku sai siitä aiemmin puuttuneen esiliinan.  Pukua täydennettiin Orivedeltä talletetulla lyhyellä päällysvaatteella, röijyllä sekä lisäksi toisella paidalla, timpillä ja pirtanauhoilla. Aiemmin erillisinä toteutetut hame ja liivi palautettiin esikuvansa mukaiseksi liivihameeksi. Pukukokonaisuutta tulee täydentämään vielä pitkä päällysvaate, kohtu eli pälsi.

Tilaajayhteisön edustajana toimi Oriveden Taitokeskus.

Kuva

 

Kuva

Paidat

Paitoja on kaksi erilaista. Molemmat ovat valkeaa pellava- tai puolipellavapalttinaa. Paidat ovat pitkiä ulottuen polviin asti. Yksinkertaisemman mallisen paidan yliset ovat hienompilaatuista ja alaset karkeampaa laatua. Pääntie on suorakaiteen muotoinen ja kapeasti päärmätty. Hihat ovat suorat ja rannekkeettomat. Koristeellisemman paidan leveän, alas taittuvan kauluksen ulkoreunaa koristavat hammasrivireikäommel-raita ja kapea nyplätty pitsi. Paita on yksimittainen ja helmasta kiiloilla levitetty. Hihojen väljyys on koottu vetopoimuttamalla leveään rannekkeeseen, joka suljetaan nyörin avulla. 

Kuva

Liivihame

Liivihame muodostuu erilaisista kankaista ommelluista liivi- ja hameosasta. Liiviosa on sinivoittoista raidallista palttinaa, jonka raidoitusta täydentävät ns. valeflammuraidat. Liiviosan pääntie on edessä umpinaisempi ja takana hyvin avara. Hameosa on pystyraitaiseksi kudottua rouheaa parkkumia, jonka näyttävässä raidoituksessa väreinä ovat punaisen, vihreän ja okrankeltaisen sävyt, joita täydentää vielä ripaus mustaa. Kangasta on runsaasti ja väljyys on koottu vyötäröllä tiheästi laskostamalla. Hame- ja liiviosaa yhdistävä vyötärökaitale asettuu päällä vyötärön yläpuolelle.

Liivihame suljetaan hameosan vyötäröltä pirtanauhojen ja liiviosan pääntien reunassa olevien pellavaisten kiristysnyörien avulla.

Pellavapalttinasta ommeltu alushame puetaan liivihameen alle.

Esiliina

Esiliinavaihtoehtoja on kolme erilaista: valkeaa palttinaista pellavaharsoa, kuosiinkudottua harsoa tai ruudulliseksi kudottua taftimaista silkkiä. 
Esiliinakankaiden materiaalit kootaan vyötäröllä laskostamalla. Harsoesiliinojen vyötärökaitaleet jatkuvat solmiamisnauhoiksi, mutta silkkiesiliinan kiinnittimenä käytetään pirtanauhaa.

Vyötasku 

Vyötasku puetaan esiliinan päälle ja sen nauhat solmitaan toiselle sivulle. Tasku on kookas, useista puuvillaisista painokangastilkuista koottu. Tasku reunustetaan kapeasti palttinakaitaleella. Kiinnitysnauha on pitkä, loimiraitainen pirtanauha.

Röijy  

Puna-ruskearaitaisen röijyn päällinen on käsinkudottua puolivillaista palttinaa, jonka raidoituksessa on myös vaaleita pellavalankatiploja. Röijy on vuoritettu valkaisemattomalla pellavapalttinalla. Takana olevien körttien välissä on tamppi ja röijykankaalla päällystetyt napit. Körttien juuresta lähtevät vaakasuorat laskokset ulottuvat lähelle etureunoja. Hihojen pyöriön väljyys kootaan tiheälle laskostukselle. Hihat kapenevat voimakkaasti hihan suita kohti.
Röijyn kiinnittiminä ovat röijykankaalla päällystetyt napit ja sinisellä langalla käsin ommeltu napinläpi.

Päähineet

Tykkimyssy on aikuisten naisten päähine. Myssyn koppaosassa on kuusi kaarevaa laskosta ja sen etureuna on suora. Koppa on tiilenpunaisella silkillä päällystetty, joko sileää silkkisatiinia tai kuosiinkudottua, esikuvan mukaisesti broseerattua silkkiä. Takareunassa on nauharusetti. Tykkimyssy puetaan ylös kammattujen hiusten päälle. Hiusten sitomisessa on apuna puuvillalangasta neulottu timppi, johon myös muotoon tärkätty tykki voidaan neuloilla kiinnittää. Tykkipitsi on joko puuvillatyllille kirjailtu tai nyplätty Frimodiglai tai tehdastekoinen kuosiinkudottu puuvillatylli. 

Punainen päänauha on nuorten tyttöjen päälaite.

Koru

Puvun kanssa käytetään hopeista levyriipuskorua, joka on kaiverruksin koristettu. Koru puetaan kaulan juureen ja solmitaan pellavalangasta kierretyn nyörin tai kapean samettinauhan avulla.    

Huivi

Pukua täydentää kansallispuvun silkkihuivi, joka voi olla kuosiinkudottu yksivärinen tai ruudullinen. 

Sukat ja jalkineet

Puvun kanssa käytetään tumman sinisiä, punaisia tai vihreitä sileäneuleisia tehdasvalmisteisia kansallispuvun sukkia. Sukan varren päälle, polven alapuolelle kiedotaan sukkasiteet. Jalkaan puetaan mustat pintanahkaiset solkikengät tai kansallispuvun kanssa käytettävät nauhakengät. 

Tilaajayhteisö
Taito Pirkanmaa ry

Valmistumisvuosi
2022

Asiantuntijat
Kansallispukuraati
Artenomi (AMK) Minna Koskinen

Lähteet
Suomen kansallispukukeskuksen tutkimusarkisto.

Jäikö joku termeistä vieraaksi?
Tutustu kansallispukusanastoomme omalta sivultaan