Lappeen naisen kansallispuku - mallipuku

Kansallispukuraadin hyväksymä tarkistettu kansallispuku. Hyväksytty vuonna 1989.

Lappeen naisen kansallispuku valmistui 1952 ja puvun asiantuntija oli Tyyni Vahter. Tilaajayhteisönä oli Kotiseutuyhdistys Lappeen Kilta ry. Taidekutomo Lappeenrannassa valmisti pukuja ja sikäläisen kotiteollisuuskoulun oppilaat valmistivat Lappeen kansallispukuja itselleen ja asiakastyönään. Etelä-Karjalan kotiteollisuusyhdistys järjesti kansallispukukursseja, joita Laura Moisio ohjasi.

Puvun esikuva-aineisto on hyvin dokumentoitu jo 1860-luvulta alkaen. Tuolloin Magnus von Wright kulki pitkin Karjalaa ja kuvasi silloista kansan pukeutumista piirroksin ja akvarellein. Tyttö Lappvedeltä on yksi matkan tuotoksista Se on kuvaus kansanomaiseen juhlapukuun pukeutuneesta tytöstä. Samassa kuvassa on myös sekä väritettyjä että lyijykynällä tehtyjä luonnoksia aikuisen naisen päähineestä ja miehen puvusta. Yksityisomistuksessa ja museoiden kokoelmissa olevat lappeelaiset puvun osat ovat kuten v. Wrightin kuvaamat. Leena Pursiainen talletti Lappeen naisen kansallispuvun historiikin 1999 julkaisussa Tyttö Lappvedeltä. Siinä hän totesi kansallispuvun muuttuneen monin tavoin vuosikymmenten aikana. Tämän totesi myös kotiteollisuusyhdistys, nyttemmin Etelä-Karjalan käsi- ja taideteollisuus ry, joka pyysi kansallispukuneuvostoa tarkistamaan Lappeen naisen kansallispuvun esikuva-aineistoaan vastaavaksi.

Kuva

Paita

Paita on pitkä ja alasellinen. Siinä on kookas nelikulmainen pääntie, jonka väljyys on koottu laskoksiksi. Kaulus on pysty, parin sormen levyinen ja edestä auki. Edessä on lyhyt, päärmereunainen halkio, joka on suljettu yhdistävällä reikäompeleella. Halkion pohjukassa on salpa. Hihat ovat leveät ja vajaamittaiset. Hihan suut on vetopoimutettu. Kiinnitysreunassa laskosryhmät on sidottu tikkipistoin. Rannekkeet ovat leveät ja nirkkoreunaiset. Kiinnittimiä varten on lähellä kiinnitysreunaa napinläpipari johon solmimisnyöri pujotetaan.

Hame

Esikuvana on yksityisomistuksessa ollut, sittemmin Etelä-Karjalan museon kokoelmiin siirretty hame, joka kuvattiin 1885 keisarivierailun yhteydessä. Kangas on puolivillaista, kapearaidallista ripsiksi kudottua palttinaa. Hame on mitoiltaan runsas, vyötäisiltä laskostettu. Kangas on pystyraitainen ja punavoittoinen.

Esiliinat

Esiliinakankaaksi kansallispukuun valittiin von Wrightin akvarellin ja perukirjojen mukaan ruudullinen silkkitafti. Esiliina on kookas ja vyötäisiltä laskostettu. Toisena vaihtoehtona on samankokoinen ja mallinen pellavapalttinasta tehty valkea esiliina.

Kuva

Tasku

Tasku on tehty sinivoittoisista parkkumitilkuista. Se on leveäsuinen. Kiinnittimenä on sini-puna-valkokirjava pirtanauha.

Liivi

Liivi on pitkä, ylälantion korkeudelle ulottuva, edestä piilohakasin suljettu. Pääntie on pienehkö. Laskoskörtit ovat korkeat. Liivin kangas on kuivakkaa, tiivistä villapalttinaa. Tämän tyyppistä kangasta nimitettiin aikoinaan kamlotiksi.

Huivit

Ruutuhuivi puuvillalangoista tiiviisti palttinaksi kudottu. Vaihtoehtona on musta silkkihuivi, jonka esikuvana ovat aikoinaan käytetyt kihla- ja kirkkosilkit.

Päähineet

Aikuisen naisen päälaitteita on kaksi: tanu, jonka pesä on pitkä ja laskostettu. Sen pitsi on nyplätty. Päähinehattu on kovetettu ja mustalla silkillä päällystetty. Sen reunaan on kiinnitetty kapea ostopitsi. Hattua kiertää musta silkkinauha, joka on solmittu taakse ruusukkeeksi. Nauhan päät riippuvat puoliselkään.

Tytön päähine on punainen silkkinauha.

Kuva

Sukat ja jalkineet

Sukat ovat valkeat, sileää neuletta ja joko villaiset tai puuvillaiset.

Mustat avokkaat tai nauhakengät.