Kuolemajärven naisen kansallispuku - mallipuku

Kansallispukuraadin hyväksymä tarkistettu kansallispuku. Hyväksytty vuonna 2011. 

Kuolemajärven naisen kansallispukumallin on koonnut Tyyni Vahter 1955. Pukumallin tilaajana toimi tuolloinkin Kuolemajärvi-säätiö. Puvun valmistus alkoi vasta vuonna 1972. Pukutarkistuksen esikuva-aineisto perustuu Karjalan kannaksen alueelta, pääosin Kuolemajärveltä, Suomen kansallismuseon kokoelmiin talletettuun aineistoon. Aineisto on peräisin vähintään 1800-luvulta.

Runsaasta esikuva-aineistosta kansallispukukokonaisuuteen nimettiin rekkopaita, hurstuthame, kaksi esiliinavaihtoehtoa, kaksi päällysvaatetta, huntu ja paljinsolki. Pukua täydennettiin vielä hankkipaidalla, nästyykillä, sukilla ja sukkasiteillä.

Pukutarkistuksessa puvun esikuva-aineisto tutkittiin ja mallipuku toteutettiin esikuviaan vastaaviksi materiaalien, ompelurakenteiden ja kaavoitusten osalta.

Kuva

Kuva

Paita

Kuolemajärveläinen rekkopaita on lyhyt ylispaita, jonka alle puetaan hihaton, polven alle ulottuva hankkipaita. Paidan rekko on kookas, runsaasti ja värikkäästi villa- ja puuvillalangoin kirjottu. Vasemmassa sivussa oleva halkio suljetaan hopeisella paljinsoljella. Hihojen rannekkeista koristaa kirjontaraita ja ulkoreunoja kiertää värikäs punos.

Hame

Hurstuthame on ruudulliseksi kudottua punasävyistä villapalttinaa. Hame kootaan 4 – 5 pietimestä eli kankaan leveydestä. Ruudullisen hameosan helmaan liitetään värikäs raidallinen helmuskangas. Hameen väljyys kootaan vyötäröllä kookkaille laskoksille. Hameen helman huolittelee punainen verkakaitale.

Esiliinat

Pukuun kuuluu kaksi esiliinavaihtoehtoa. Materiaali on molemmissa ohuesta langasta käsinkudottua valkeaa pellavapalttinaa. Toisen eli lempeän värisen esiliinan helmaosaa koristaa kirjonta, pellavainen hyvin tiivis nyytinkipitsi ja ostonauhat. Helmaa ja jonkin matkaa sivuja kiertää monivärinen iskuhapsutus. Toisen eli kirkkaamman värisen esiliinan helmaosassa on kirjontaraita, värillinen välinyytinki ja erilaisia ostonauhoja.

Helmaan liitetään erillinen helmanyytinki. Se nyplätään indigonsinisestä pellavalangasta kudotun kankaan loimilangoista. Työhön lisätään vielä mallin mukaan valkoisia ja punaisia lankoja, jotka muodostavat nyytinkiin kuvioita.

Molempien esiliinojen yläreunassa on kapea nauhakuja ja kiinnittimenä pellavainen haarukkanyöri tai palmikoitu punos.

Kostuli

Pukuun kuuluva kesäinen päällysvaate on yksinkertaisen mallinen kostuli. Kangas on valkeaa käsinkudottua puolipellavatoimikasta. Kauluskappale on tiivistä pellavapalttinaa. Sepalukset eli etureunat ja kaulus koristellaan monivärisellä kirjonnalla. Kostulin kiinnittimenä on yksi nappi ja silmupari.

Kuva

Sarkaviitta

Kuolemajärven pukuun kuuluva sarkaviitta on malliltaan ja koristelultaan omanlaisensa. Kangas on valkeaa, paksua vanutettua sarkaa. Viitan hihansuissa, sepaluksissa ja pääntiellä on punaisia, mustia ja keltaisia verkakaitaleita. Hihansuiden väljyys kootaan vetopoimutuksella.

Päähineet

Huntu
Aikuisten naisten päähine on pään peittävä huntu. Se on hienosta, tärkätystä puuvillapalttinasta kauniisti laskostettu ja sidottu. Huntu sidotaan sykerölaitteen päälle, mikä antaa hunnulle oikean muodon.

Kuva

Säppäli
Punaverkainen littein tinanastoin koristettu säppäli on nuorten tyttöjen päälaite. Säppälin takaosasta riippuvat vihreä, musta ja tummansininen silkkinauha.

Kuva

Koru

Rekon sivussa oleva halkio suljetaan hopeisella paljinsoljella. Se kiinnittyy kauluksen reunoihin, aivan kauluksen juureen, ommeltuihin silmuihin.

Nästyyki

Pukua täydentää pellavapalttinainen nästyyki. Nästyykiä koristaa värillinen nurjaton etupistokirjonta ja päihin kiinnitetyt värikkäät silkkitilkut.

Sukat ja jalkineet

Pukuun kuuluvat valkeat sukat, jotka neulotaan ohuesta villa- tai puuvillalangasta. Sukat ovat sileäneuleiset, sivuja koristavat vikkelikuviot ja takana saumaraita. Sukan varren päälle, polven alapuolelle kiedotaan sukkasiteet, punavalkeat pirtanauhat. Jalkaan puetaan mustat pintanahkaiset kansallispuvun kanssa käytettävät nauhakengät.