Kuhmoisten naisen kansallispuku - mallipuku
Kansallispukuraadin hyväksymä tarkistettu kansallispuku. Hyväksytty vuonna 1994.
Kuhmoisten kansallispuku valmistui 1936 ja sen suunnitteli maisteri Tyyni Vahter. Sisko Kääpä tutki puvun vaiheet kansallispukualan neuvojakoulutukseen liittyvässä lopputyössään 1983. Hänen aloitteestaan puku tarkistettiin esikuva-aineistoaan vastaavaksi 1994 ja samalla pukua täydennettiin. Kääpän kansallispukutyö täydentyi 2001 Hämeen ammattikorkeakoulun lopputyöllä, joka käsitteli Kuhmoisten puvun elinkaarta. Puvun osien esikuvat ovat Kansallismuseon kokoelmissa.
Paita
Paita on pitkä, alasellinen. Pääntie on kookas ja sen kokoa voi säädellä nauhakujassa olevalla nyörillä. Hapsureunainen kaulus on leveä, taitettava tai pystyssä pidettävä. Hihat ovat kapenevat, rannekkeettomat. Hihansuissa on iskuhapsu. Paitakangas on tiivistä puolipellava- tai pellavapalttinaa.
Hameet
1930-luvulla pukuun tehtiin hame samasta kankaasta kuin liivi, kukkaraitaisesta kalminkin uusinnosta. Hame säilytettiin sellaisenaan tarkistuksessa, mutta vaihtoehdoksi tehtiin toinen hame punaisesta verasta.
Esiliinat
Pukua täydennettiin tarkistuksen yhteydessä kahdella esiliinalla, valkealla paitakankaisella ja sinisellä silkkisellä. Molemmat ovat kookkaita, vyötäisiltä laskostettuja.
Tasku
Vyötäisille sidottava tasku on hämäläistä mallia, leveäsuinen ja punaisista, tummansinisistä tai vihreistä tilkuista tehty. Solmimisnauha on poimittukuvioinen punaisen, sinisen ja vihreän kirjava pirtanauha.
Liivi
Liivi palautettiin tarkistuksessa esikuvansa malliseksi. Vuorelman tekemä kukkakuvioinen sinisen, punaisen ja valkean kirjava kalminkkiuusinto on väreiltään ja kuvioltaan hyvin aidon näköinen. Liivi on nyöritetty ja pitkähkö. Malli on Keski-Suomessa usein esiintyvä ja siinä on pyöreämuotoiset läppäkörtit ja helman etukulmat. Poikittaiset laskokset lähtevät körtin juuresta ja antavat yhdessä kiilojen kanssa liivin helmalle muotoa.
Röijy
Puku sai sai vuonna 2002 röijyn mallin, joka on sama kuin Keski-Suomen kansallispuvussa eli kimonohihainen, sinertävänruskeasta sarasta valmistettu. Siinä on laskoskörtti. Röijyn sisällä on körttiin ja saumoihin ommeltu nauha, joka solmitaan eteen. Sen avulla selkäosa myötäilee kiinteästi vartaloa. Muutoin röijy suljetaan neuloilla.
Huivi
Puvun kanssa voi käyttää silkkihuivia tai valkeata pellavapalttinaista.
Päähineet
Punainen silkkinauha on tytön päähine. Aikuinen nainen käyttää mustalla silkkidamastilla päällystettyä tykkimyssyä, jonka tykin pitsi on kirjottua tylliä.
Sukat ja jalkineet
Punaiset, siniset tai valkoiset sileäneuleiset villa- tai puuvillasukat.
Mustat nauhakengät, avokkaat tai kansallispuvun solkikengät.
Tilaajayhteisö
Kuhmoisten kunta
Valmistumisvuosi
1994
Asiantuntijat
Kansallispukuraati
museotoimenjohtaja Mariliina Perkko
Lähteet
Suomen kansallispukukeskuksen tutkimusarkisto.
Pukua myy
Taitokeskus Saarijärvi
Paavontie 4, 43100 Saarijärvi
[email protected]
puh 050 5510242 tai 050 4131013
Jäikö joku termeistä vieraaksi?
Tutustu kansallispukusanastoomme omalta sivultaan.