Ylä-Savon naisen puku

Ylä-Savon naisen puku
Pukua myy

Taito Ylä-Savo ry >

Sivun kuvat:
© Suomen käsityön museo / Suomen kansallispukukeskuksen kokoelmatn kokoelma / Lasse Keltto

Tilaajayhteisö
Ylä-Savon kotiteollisuusyhdistys ry.

Valmistumisvuosi
1989

Asiantuntija
Kansallispukuraati

Ylä-Savon nuorisoseurojen liitto pyysi Tyyni Vahteria suunnittelemaan miehen kansallispuvun alueelle, johon kuuluivat Iisalmi, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Rautalampi, Sonkajärvi ja Vieremä. Vahterin tutkimuksissa selvisi, että miehen pukua varten ei ollut alueelta tarpeeksi materiaalia, mutta naisen pukuun kylläkin. Ylä-Savon naisen kansallispuku valmistui 1948 ja otettiin Helmi Vuorelma Oy:n tuotantoon. Puvusta tehty akvarelli oheistietoineen on Vuorelman hallussa. Se ja puvusta tehdyt kuvaukset ovat Alli Tourin. Ensimmäinen Vuorelman valmistama puku tehtiin Tyyne Kokkoselle 1950. Sen materiaalitiedot ovat tallessa kansallispukuneuvoston arkistossa ja Ylä-Savon kotiteollisuusyhdistyksessä.

Yhdistys esitti Suomen kansallispukuneuvostolle 1988, että Ylä-Savon kansallispuku tarkistettaisiin esikuva-aineistoaan vastaavaksi ja mahdollisesti täydennettäisiin. Tarkistetun kansallispuvun mallikappale valmistui 1989, mutta siitä puuttui röijy.

Puvun osat

Paita

Alasellinen paita on leveähihainen. Pääntie on kookas ja kulmikas. Sen väljyys on koottu pieniksi laskoksiksi. Olkalaput on kiinnitetty tikkipistoin. Kauluskaitale tehty yksinkertaisesta kankaasta. Sen reunat on päärmätty kapeasti. Kaulus on edestä auki ja pystyssä pidettävä. Hihat ovat leveät. Kiinnitysreunat on laskostettu, suut vetopoimutettu. Rannekkeet ovat kapeat ja nirkkoreunaiset. Kiinnittiminä on napinläpipari ja nyöri. Paitakangas on puolipellavaista tai pellavaista palttinaa.

Hame

Hamekangas on puolivillainen ja sen sidos on ripsiksi kudottu palttina. Vuonna 1948 hamekankaan esikuvana oli kutoja Liisa Niirasen kotitalosta Kiuruveden Murtomäestä talletettu hamekangastilkku, jonka mukaan Niiranen kutoi kansallispukuun hamekankaan. Esikuvaa ja 1948 valmistuneen kansallispuvun hamekangasnäytteitä ei ole säilynyt. Tarkistuksessa käytettiin hamekankaan mallina kansallispuvusta tehtyä Vuorelman hallussa olevaa akvarellia, jossa oli hamekangas väri- ja raitamallina. Hameen runsas kangasmäärä on laskostettu vyötäisille pienin laskoksin.

Esiliina

Kookas valkoisesta pellavaisesta tai puolipellavaisesta palttinasta valmistettu esiliina on laskostettu vyötäisille. Esiliinan helmapäärme on leveä.

Tasku

Savolaistyyppinen tasku on pienenlainen, kapeasuinen ja kolmesta kaistasta koottu. Keskikaista on sinisen ja punaisen ruutuinen, sivukaistat tummansinistä sarkaa tai ripsiksi kudottua villakangasta tai florettia. Reunukset ovat ruudullista puuvillapalttinaa.
Taskun nauha on kapea ripsiksi kudottu keltasininen pirtanauha.

Liivi

Esikuvaliivi on raidallinen, kansallispuvun liivi yksiväristä tummansinistä pomsia.
Kansallispukuraati ehdotti tarkistetun puvun liiviksi esikuvan mukaisesta kapearaidallisesta, sinivoittoisesta parkkumistavalmistettua liiviä. Pukutarkistuksen periaatteen mukaisesti yksivärinen tummansininen versio säilytetään, mutta sen kangas on tummansinistä villaripsiä tai florettia. Malli liiveissä on kuten esikuvassa. Liivi on kiinteä ja ulottuu ylälantiolle. Takana on laskoskörtti ja sivussa helmaa levittävät kiilat. Pääntie on kookas. Napitus on kaksirivinen. Nappeja on kolme paria ja ne on päällystetty liivikankaalla.

Röijy

Röijy ensimmäisen kansallispukuversion röijyn esikuva ei ole selvinnyt neuvoston tutkimuksissa. Kansallispukuraati valitsi esikuvaksi röijyn Kangasniemeltä. Se on tummansinisestä sarasta valmistettu. Röijyn pääntie on laaja ja sen kaulus laakea. Hihat ovat kahdesta kappaleesta ja niiden kiinnitysreunoissa on poimutusta olan kohdalla. Takana on kaksi pientä laskoskörttiä, joiden juuressa on nappi. Takaosa on ilman keskisaumaa. Röijyssä ei ole kiinnittimiä.

Päähineet

Tykkimyssyn koppa on kookas, etureunastaan herttamainen. Se on päällystetty vaalean punaruskealla silkillä, joka on kirjottu monivärisin ketjupistoin kukkakuvioiseksi. Rusetti on tehty joko kopan silkistä tai siihen sopivista silkkinauhoista. Kopan alle puettavan tykin pitsi on tyllipohjalle valkealla kirjottu ja sen muoto seuraa kopan etureunan muotoa. Tykkipitsin reunaa kiertää kapea, nyplätty reunapitsi. Tykkimyssy on aikuisen naisen päähine. Tyttöikäinen sitoo päähänsä punaisen silkkinauhan.

Huivi

Puvun kanssa voi käyttää silkkihuivia tai kansanomaisen mallin mukaista puuvillahuivia.

Sukat

Valkeat puuvillaiset tai villaiset, sileäneuleiset.

Jalkineet

Värjäämättömästä nahasta valmistetut lipokkaat tai mustat nauhakengät tai avokkaat.

Kirjallisuus

Suomen kansallispukuneuvoston tutkimusarkisto