Viitasaaren naisen kansallispuku

Viitasaaren naisen kansallispuku. Kuva © Suomen käsityön museo
Pukua myy

Saarijärven käsityökeskus >

Kuvat:
© Suomen käsityön museo

Tilaajayhteisö
Viitasaaren Kotiseutuyhdistys ry.

Valmistumisvuosi
1991

Asiantuntijat
Kansallispukuraati
Museotoimenjohtaja Mariliina Perkko

Nykyisen Keski-Suomen alueeseen kuuluvan Viitasaaren pukuperinne pohjautuu savolaisuuteen. Puvun kankaat perustuvat kansanomaisten vaatetuskankaiden kokoelmaan, joka syntyi Viitasaarella etsittäessä kansallispukukankaiksi sopivia esikuvia. Kokoelma siirrettiin myöhemmin Kansallismuseoon. Puvun osien kaavoitus ja rakenne ovat osa suomalaista röijyllisten naisen kansanpukujen kartoitusta. Esikuvavaatekappaleet ovat Kansallismuseon kokoelmista.

Viitasaaren naisen kansallispukuhankkeen päävastuu oli kansallispukutoimikunnan puheenjohtajalla Aino Kemppaisella. Syntyi röijyllinen naisen kansallispuku.

Puvun osat

Paita

Röijyn alla on yksinkertainen, lyhythihainen, pellava- tai puuvillapalttinainen T-paita. Paidan yliset ovat hienompaa palttinaa kuin alaosa, alaset.

Hameet

Hameen ja röijyn kangas on samaa raidallista, ripsiksi pellavaloimeen kudottua puolivillaista palttinaa, jonka kapeissa raidoissa vuorottelevat tumma ruskea ja indigon sininen. Keskellä ruskeaa on ohut punainen juova. Kangas on tiivis, raidat kapeat. Runsas kangasmäärä on koottu vyötäisille pieniksi laskoksiksi. Toisen hameen kangas on punaisen ja harmaan raidallista toimikassidoksista puuvillaa. Hame on kolmekaistainen ja sen helmassa on leveä poimutelma. Tätä hametta käytetään alushameena kuten esikuvaansa.

Esiliina

Ruudullinen puuvillaesiliina on kookas. Kankaan ruudut ovat sinivalkoisia. Väljyys esiliinassa on laskostettu vyötäisille. Esiliina sidotaan vyötäisille kapealla ripsiksi kudotulla pirtanauhalla.

Tasku

Tasku on pienehkö, pyöreämuotoinen ja kapeasuinen. Taskukangas on tummansinistä sarkaa. Reunus on sinisen ja valkoisen ruudullista, taustakangas mustan ja keltaisen ruudullista puuvillapalttinaa. Nauhana on kapea, sinivalkoinen ripsiksi kudottu pirtanauha.

Röijy

Kimonohihainen röijy on samaa kangasta kuin hame. Pääntie on kookas ja pyöreämuotoinen. Hihat ovat kapeat. Körtit ovat komeankokoiset, laskostetut. Kiinnittiminä on sisäpuolelle körtin tyveen kiinnitetty nyöri, joka solmitaan eteen sekä neulat, joilla röijy suljetaan.

Päähineet

Tykkimyssyn koppa on kookas ja edestä herttamainen. Se on päällystetty vihertävällä silkillä, jossa on ketjupistoin violetilla langalla ketjupistoin ommeltu kasvikuvio. Myssyn tykissä on harsokankaalle valkoisella kukkakuviolliseksi kirjottu pitsi, jota reunustaa kapea, nyplätty pitsi. Pitsinä voi käyttää myös nyplättyjä floderi- ja frimodiglai mallisia.
Tytöt käyttävät punaisia, pään ympäri solmittuja silkkinauhoja ja rippikouluikäisinä he siirtyvät tykkimyssyn käyttäjiksi.

Sukat

Kansallispuvun sukiksi sopivat sileäneuleiset, tummat villa- tai puuvillasukat. Kansallispukuun on valittu sukkien esikuvaksi viitasaarelainen sukkapari, joiden mukaan neulottuja sukkia ei ole mallipuvussa.

Jalkineet

Värjäämättömästä nahasta valmistetut lipokkaat tai mustat nauhakengät tai avokkaat.

Lähteet

Suomen kansallispukuneuvoston tutkimusarkisto.