Viitasaaren naisen kansallispuku
Pukua myy
Kuvat:
© Suomen käsityön museo
Tilaajayhteisö
Viitasaaren Kotiseutuyhdistys ry.
Valmistumisvuosi
1991
Asiantuntijat
Kansallispukuraati
Museotoimenjohtaja Mariliina Perkko
Nykyisen Keski-Suomen alueeseen kuuluvan Viitasaaren pukuperinne pohjautuu savolaisuuteen. Puvun kankaat perustuvat kansanomaisten vaatetuskankaiden kokoelmaan, joka syntyi Viitasaarella etsittäessä kansallispukukankaiksi sopivia esikuvia. Kokoelma siirrettiin myöhemmin Kansallismuseoon. Puvun osien kaavoitus ja rakenne ovat osa suomalaista röijyllisten naisen kansanpukujen kartoitusta. Esikuvavaatekappaleet ovat Kansallismuseon kokoelmista.
Viitasaaren naisen kansallispukuhankkeen päävastuu oli kansallispukutoimikunnan puheenjohtajalla Aino Kemppaisella. Syntyi röijyllinen naisen kansallispuku.
Puvun osat
Paita
Röijyn alla on yksinkertainen, lyhythihainen, pellava- tai puuvillapalttinainen T-paita. Paidan yliset ovat hienompaa palttinaa kuin alaosa, alaset.
Hameet
Hameen ja röijyn kangas on samaa raidallista, ripsiksi pellavaloimeen kudottua puolivillaista palttinaa, jonka kapeissa raidoissa vuorottelevat tumma ruskea ja indigon sininen. Keskellä ruskeaa on ohut punainen juova. Kangas on tiivis, raidat kapeat. Runsas kangasmäärä on koottu vyötäisille pieniksi laskoksiksi. Toisen hameen kangas on punaisen ja harmaan raidallista toimikassidoksista puuvillaa. Hame on kolmekaistainen ja sen helmassa on leveä poimutelma. Tätä hametta käytetään alushameena kuten esikuvaansa.
Esiliina
Ruudullinen puuvillaesiliina on kookas. Kankaan ruudut ovat sinivalkoisia. Väljyys esiliinassa on laskostettu vyötäisille. Esiliina sidotaan vyötäisille kapealla ripsiksi kudotulla pirtanauhalla.
Tasku
Tasku on pienehkö, pyöreämuotoinen ja kapeasuinen. Taskukangas on tummansinistä sarkaa. Reunus on sinisen ja valkoisen ruudullista, taustakangas mustan ja keltaisen ruudullista puuvillapalttinaa. Nauhana on kapea, sinivalkoinen ripsiksi kudottu pirtanauha.
Röijy
Kimonohihainen röijy on samaa kangasta kuin hame. Pääntie on kookas ja pyöreämuotoinen. Hihat ovat kapeat. Körtit ovat komeankokoiset, laskostetut. Kiinnittiminä on sisäpuolelle körtin tyveen kiinnitetty nyöri, joka solmitaan eteen sekä neulat, joilla röijy suljetaan.
Päähineet
Tykkimyssyn koppa on kookas ja edestä herttamainen. Se on päällystetty vihertävällä silkillä, jossa on ketjupistoin violetilla langalla ketjupistoin ommeltu kasvikuvio. Myssyn tykissä on harsokankaalle valkoisella kukkakuviolliseksi kirjottu pitsi, jota reunustaa kapea, nyplätty pitsi. Pitsinä voi käyttää myös nyplättyjä floderi- ja frimodiglai mallisia.
Tytöt käyttävät punaisia, pään ympäri solmittuja silkkinauhoja ja rippikouluikäisinä he siirtyvät tykkimyssyn käyttäjiksi.
Sukat
Kansallispuvun sukiksi sopivat sileäneuleiset, tummat villa- tai puuvillasukat. Kansallispukuun on valittu sukkien esikuvaksi viitasaarelainen sukkapari, joiden mukaan neulottuja sukkia ei ole mallipuvussa.
Jalkineet
Värjäämättömästä nahasta valmistetut lipokkaat tai mustat nauhakengät tai avokkaat.
Lähteet
Suomen kansallispukuneuvoston tutkimusarkisto.