Uskelan naisen kansallispuku

Uskelan naisen kansallispuku. Kuva © Suomen käsityön museo / Suomen kansallispukukeskuksen kokoelmat, Lasse Keltto 2003
Pukua myy

Käsityöliike Anjalin >

Kuva:
© Suomen käsityön museo / Suomen kansallispukukeskuksen kokoelmat, Lasse Keltto 2003

Tilaajayhteisö
Salo-Uskelan Seura ry.

Valmistumisvuosi
2003

Asiantuntijat
Kansallispukuraati
Amanuenssi Kari Appelgren

Entisen Uskelan kirkkopitäjän alue kattaa nykyisen Salon kaupungin sekä Kiikalan, Kuusjoen, Muurlan ja Perttelin kunnat. Salo-Uskela Seura kokosi vuonna 2000 kansallispukutyöryhmän, joka otti nimekseen Uskalikat. Perukirjojen, kauppiaiden tavaraluetteloiden ja alueelta museoihin ja arkistoihin talletettujen esineiden ja tietojen perusteella päädyttiin pukukokonaisuuteen, joka edusti 1700- luvun lopun ja 1800-luvun alkupuolen kansanomaista varakkaan naisen juhlapukeutumista. Esikuvat puvun osiksi löytyivät Kansallismuseon, Turun maakuntamuseon, Perniön, Sagalundin ja Bragen museoiden kokoelmista sekä Yrkeshögskolan Sydvästin tekstiiliarkistosta.

Puvun osat

Paidat

Liivin kanssa käytetään lyhyttä ylispaitaa, jonka alle puetaan pitkä, hihaton hankkipaita. Ylispaidan pääntie on kookas, suorakulmion muotoinen. Se on vahvistettu kapealla kaitaleella. Hihat ovat leveät, vajaapituiset ja niissä on kapeat valkealla kirjotut rannekkeet. Kun röijyä käytetään ilman liiviä, puetaan sen alle pitkä, koristelematon, lyhythihainen paita. Kaikki paidat on tehty tiiviistä puolipellavaisesta palttinasta.

Hameet

Hameen parkkumi on leveäraitaista ja sen hallitsevina väreinä ovat vihreä ja lempeä punainen. Hame on laskostettu niin, että laskokset ovat takaosassa syvemmät kuin edessä. Alle voi pukea vuoripellavaisen hameen, joka on malliltaan kuten parkkumihame.

Esiliinat

Esiliinat ovat silkkisiä ja sävyltään vihertäviä ja tummahkoja punaisia esikuviensa mukaan. Mallipukuun liitettiin kolme esiliinaa, jotka ovat malliltaan samanlaisia: vihreät kuviolliseksi kudotusta ja kuviottomasta silkistä sekä punainen kuviolliseksi kudotusta. Esiliinat on laskostettu.

Liivi

Liivi on pitkä ja nyöritetty. Pääntie on pieni. Körtti muodostuu kookkaista, pyöreämuotoisista läpistä. Etuhelmassa on avonaiset halkiot. Liivin kangas on lempeänpunaista villapalttinaa, joka on tiheästi raidoitettu kapeilla, vaaleilla raidoilla, joiden välissä ovat nastoista muodostuvat pilkkurivit.

Röijy

Kimonohihainen röijy ulottuu lanteille. Sen pääntie on melko suuri. Laskoskörtti on kookas. Helmaa levittävät kookkaat kiilat. Röijy suljetaan neuloilla. Röijykangas on punaista, tiivistä villapalttinaa, kamlottia.

Huivi

Puvun kanssa voi käyttää silkkihuivia.

Päähineet

Kookas tykkimyssyn koppa on päällystetty tummanruskealla silkillä, joka on kirjottu kukkakuvioiseksi. Rusetti on kookas, silkkinauhoista koottu. Tyttö käyttää punaista silkkinauhaa.

Sukat

Tummat, esimerkiksi mustat, vihreät, siniset tai punaiset, sileäneuleiset villa- tai puuvillasukat.

Jalkineet

Kansallispuvun solkikengät tai mustat avokkaat tai nauhakengät.

Lähteet

Suomen kansallispukuneuvoston tutkimusarkisto.
Salo-Uskelan Seura ry.: Uskelan naisen kansallispuku. 2003.