Urjalan naisen kansallispuku

Urjalan naisen kansallispuku. Kuva © Suomen käsityön museo / Suomen kansallispukukeskuksen kokoelmat, Timo Ripatti 1991
Pukua myy

Ohjeita ja kaavoja saa: Urjalan kunta
puh. 03-5691110

Kuvat:
© Suomen kansallispukuneuvosto, Timo Ripatti 1991

Tilaajayhteisö
Urjalan kunta

Valmistumisvuosi
1989

Asiantuntijat
Kansallispukuraati
Museotoimenjohtaja Lauri Pohjakallio

Urjalalaisen Kolkan muorin parkkumihame päätyi vällynpäälliseksi 1842 ja vällyt talletettiin Kansallismuseon kokoelmiin. Urjalaan on tehty 1930-luvulta alkaen eri tahojen toimesta kansallispukuja, joiden vaiheista Lauri Pohjakallio kertoo 1984 Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen vuosikirjassa 53. Eri yhteisöjen hankkeina toteutettuja kansallispukumalleja on ollut ainakin viisi. Leveäraitainen, flammukuvioinen Kolkan muorin hamekangas on ollut kaikissa pukuversioissa lähtökohtana. Siitä oli tehty myös kansallispuvun liivikangas raitaleveyttä muuttamalla. Urjalan kansallispuvun kirjavat vaiheet ja erilaiset versiot antoivat kunnan kulttuuritoimelle aiheen tarkistuttaa kansallispukuneuvostolla pukunsa esikuva-aineistoaan vastaavaksi. Kolkan muorin parkkumihame oli keskeinen tarkistushankkeessa. Siitä tehtiin uusinto hamekankaaksi. Esikuvana käytetty nyöritetty parkkumiliivi löytyi Hämeen museon kokoelmista, jonne se oli talletettu Urjalasta Salmen Paavolasta. Tarkistuksessa säilytettiin hamekankainen liivi, mutta pukuun lisättiin esikuvaliivi alkuperäisen mallisena ja kankaisena.

Pukutarkistuksessa keskeisenä henkilönä toimi Annikki Sairanen, jonka tietoja Urjalan eriaikaisten kansallispukujen vaiheista Lauri Pohjakallio käytti artikkeleissaan. Tarkistettu puku pohjautuu 1700-1800 luvun vaihteessa käytettyyn kansanpukumateriaaliin.

Puvun osat

Paita

Hämeen museon kokoelmissa oleva tottijärveläinen paita on upea yksilö, jota on käytetty esikuvana monessa kansallispuvussa. Sen pääntien leikkaus on omanlaisensa, koska kaulus muodostuu kauluskaitaleesta ja miehustasta. Kaulus on koristettu hapsuin ja reikäompelein. Pääntie on syvä, kaulus edestä laskostettu. Olkatilkut on koristettu valkeilla kirjonnoilla ja reikäompeleilla. Leveät, suorat hihat päättyvät hihansuissa vetopoimutettuihin röyhelöihin, joiden reunoissa on hapsutus ja reikäommel kuten kauluksessa. Poimulankojen päällä on kapea valkoinen punos, joka taittuu silmuiksi. Niihin on pujotettu halkion sulkeva nyöri. Paita on pitkä ja alasellinen. Paitakangas on tiivistä pellavapalttinaa.

Hame

Hameen kangas, parkkumi, on leveäraitainen. Raidoituksen mallikerta on poikkeuksellisen leveä. Päävärit ovat vaimea merenvihreä ja lempeä punainen. Näiden välissä ovat leveät kapeiden raitojen ryhmät, joissa väreinä ovat päävärien lisäksi valkoinen, tumma sininen ja vaalea punainen. Raitaryhmien keskellä on valkea flammukuvio, samoin leveiden punaisten raitojen. Osa kapeista raidoista on kudottu ripsiksi valkealla ja punaisella. Hame on laskostettu.

Liivi

Esikuvaliivi on Urjalasta. Se on vyötärömittainen ja kiinteä. Liivin nyöritys päättyy vartalon kapeimmalle kohdalle. Pääntie on kookas. Takana on laskoskörtti. Kankaan raidoitus muodostaa keskellä takana V-kuvion. Körtin juuresta lähtevät poikittaiset laskokset kohti etureunoja. Liivin kankaina ovat esikuvan mukainen leveästi punaisella ja vihreällä raidoitettu parkkumi tai hamekangas.

Esiliina

Valkeasta pellavaisesta tai puolipellavaisesta palttinasta valmistettu esiliina on kookas. Se on laskostettu. Helmapäärme on leveä.

Tasku

Hämäläisen mallin mukainen leveäsuinen ja taskuosaltaan kolmesta kappaleesta koottu tasku on tehty lempeänpunaisista ja vihreistä villakangastilkuista. Nauha on hameen langoista sommiteltu kapea pirtanauha.

Koru

Hopeinen, kaiverruksin koristetuista levyistä ja ketjuista koottu riipus, joka sidotaan kaulalle.

Huivi

Silkkinen yksivärinen tai ruudulliseksi kudottu huivi.

Päähineet

Tykkimyssy on pienikoppainen ja tehty urjalalaisen esikuvan mukaiseksi. Koppa on päällystetty ketjupistokuvioin kirjotulla punaisella silkillä. Tykin pitsinä on nyplätty frimodiglai. Vaihtoehtoisesti voidaan tykin pitsinä käyttää nyplättyä floderi-tyyppistä, tyllille kirjottua tai tehdastekoista tyllipitsiä. Tyttöikäisen päähineenä on pään ympäri sidottu punainen silkkinauha, jonka päät riippuvat selkäpuolella.

Sukat

Valkoiset, sileäneuleiset, puuvillaa tai villaa.

Jalkineet

Mustat avokkaat tai nauhakengät tai soljelliset kansallispukukengät.

Lähteet

Suomen kansallispukuneuvoston tutkimusarkisto.