Tyrvään seudun naisen kansallispuku

Tilaajayhteisö
Satakunnan kotiteollisuusyhdistys ry.

Valmistumisvuosi
1989

Asiantuntijat
Kansallispukuraati
Tutkija Leena Holst
Tutkija Sirkka-Liisa Hakala
Konservaattori Hannele Suominen

Tyrvään seudun museoyhdistys tilasi maisteri Tyyni Vahterilta 1930-luvun alussa Tyrvään seutua edustavan kansallispuvun. Kansallispuku julkaistiin sittemmin Vahterin toimittamissa Suomalaisia kansallispukuja julkaisuissa 1936 ja 1950, joissa pukupiirrokset olivat Greta Strandbergin ja Alli Tourin tekemiä. Satakuntalainen vihreän ja punaisen raitainen parkkumi sinivalkoisineen kierreraitoineen oli puvun lähtökohtana. Esikuvaksi sopiva liivi löytyi Kansallismuseon kokoelmista ja samanlaisesta parkkumista valmistettu vällynpäällinen Tyrvään museon kokoelmista. Tykkimyssyn esikuva on Satakunnan museon kokoelmissa, muut puvun osien esikuvat ovat Kansallismuseon kokoelmissa. Kansallispuku valmistettiin ajan tavan mukaan esikuvia muunnellen.

Satakuntalaisten kansallispukujen tarkistushanke syntyi Ulla-Kaarina Iäksen aloitteesta Satakunnan Nuorisoseurojen Liitossa. Asiantuntijoina tarkistushankkeessa olivat Sirkka-Liisa Hakala ja Hannele Suominen Satakunnan museosta sekä Suomen kansallispukuneuvosto. Tyrvään seudun naisen kansallispuvun tarkistuksen tilasi neuvostolta Satakunnan kotiteollisuusyhdistys. Kansallispuvun osat palautettiin esikuviensa mukaisiksi ja pukuun lisättiin röijy ja levyriipus.

Puvun osat

Paita

Pitkä, alasellinen paita on puolipellavaista palttinaa. Hihat ovat suorat ja suissa on reikäommelraita. Pääntie on pyöreämuotoinen. Leveä kaulus on kirjottu ketjupistoin punaisella ja valkoisella puuvillalangalla. Reunassa on kirjonnan lisäksi kaksi reikäommelraitaa sekä valkeita ja punaisia tupsuja. Kaulus on suljettu takaa yhdistävällä reikäompeleella. Kaulus on taittuva.

Hame

Hameen kangas on kapeasti punaisella ja vihertävällä raidoitettua parkkumia, jossa on lisäksi satakuntalaiseen tapaan tehdyt sinivalkeat kierreraidat. Hame on laskostettu.

Liivi

Liivin parkkumi on sama kuin hameessa. Liivi on kiinteä ja lyhyt. Napitus on kaksirivinen. Nappeja on neljä ja ne on päällystetty liivikankaalla. Raidoitus muodostaa keskellä takana V-kuvion. Laskoskörtti on runsas ja sen juuresta lähtevät poikittaiset laskokset kohti etureunoja.

Esiliina

Kookas, laskostettu puuvillapalttinainen esiliina on valkopohjainen ja pystyt raidat ovat kapeat. Raidoituksessa vuorottelevat punaisella kudotut raitaryhmät ja punaisella, vaaleansinisellä ja tummansinisellä ripsiksi kudotut.

Tasku

Satakuntalaiseen tapaan kookas, suorasuinen ja pyöreämuotoinen tasku on tehty mustasta verasta. Se on kirjottu moniväriseksi villalangoilla. Reunojen kaitale on vihreää puuvillapalttinaa. Tasku sidotaan vyötäisille värikkäällä ripsiksi kudotulla pirtanauhalla.

Koru

Puvun koruna voi käyttää hopeista, kaiverretuin kuvioin koristeltua levyriipusta, joka sidotaan kaulalle.

Röijy

Mustasta verasta tehdyssä röijyssä on yksirivinen napitus. Nappeja on kolme ja ne on päällystetty röijyn kankaalla. Pääntie on kookas ja pyöreämuotoinen. Hihat ovat kapeahkot ja kahdesta kappaleesta tehdyt. Körtti on samantyyppinen kuin liivissä, mutta korkeampi.

Päähineet

Tykkimyssyn koppa on pienehkö. Se on päällystetty kermanvärisellä, kuviolliseksi kudotulla silkillä. Takana on rusetti. Tykkipitsejä on kaksi: nyplätty frimodiglai-tyyppinen ja tyllille kirjottu. Tykkimyssy on aikuisen naisen päähine. Tytön päähine on punainen silkkinauha, joka solmitaan pään ympäri. Nauhan päät ulottuvat pitkälti selkään.

Huivi

Puvun kanssa voi käyttää yksiväristä tai ruudullista silkkihuivia.

Sukat

Valkoiset, sileäneuleiset, puuvillaa tai villaa.

Jalkineet

Mustat nauhakengät tai avokkaat.

Lähteet

Suomen kansallispukuneuvoston tutkimusarkisto.