Taipalsaaren naisen kansallispuku

Taipalsaaren naisen kansallispuku, kuva: Kenzi Rinno/Taito Etelä-Karjala
Pukua myy

Taito Etelä-Karjala ry >

Tilaajayhteisö
Etelä-Karjalan käsi- ja taideteollisuus ry

Valmistumisvuosi
2000

Asiantuntijat
Kansallispukuraati
FM Leena Stenberg

Taipalsaaren naisen kansallispuvun tarkistushanke johti monilla osilla täydennetyn puvun uuteen tulemiseen. Varhaisin tieto taipalsaarelaisesta puvusta on Suomalaisen Kansantanssin Ystävien Kansallispukuja -vihkossa 1915. Tyyni Vahter suunnitteli Taipalsaaren naisen kansallispuvun Helvi Pyysalon kanssa 1950-luvulla. Suunnittelun perustana he käyttivät Kansallismuseoon Taipalsaarelta kerättyä materiaalia. Värilliset piirrokset puvusta teki Alli Touri, jonka käsialaa ovat myös puvun työohjeet ja kaavat. Puku tuli Helmi Vuorelma Oy:n tuotantoon.
Etelä-Karjalan käsi- ja taideteollisuusyhdistyksen otti tavoitteekseen palauttaa puku taipalsaarelaisen esikuva-aineistonsa mukaiseksi sekä täydentää sitä. Aineistoa oli runsaasti sekä Kansallismuseon että Etelä-Karjalan maakuntamuseon kokoelmissa ja siksi pukua sai tarkistuksen yhteydessä lukuisia vaihtoehtoisia osia.

Puvun osat

Paita

Paidan kangas on mallipuvussa käsinkudottua pellavapalttinaa. Kookas pääntie on muodoltaan suorakulmio. Sen väljyys on koottu vetopoimuryhmiksi. Kaulus on yksinkertainen, pystyssä pidettävä, reunoistaan päärmätty ja edestä avonainen. Hihat ovat leveät. Suut on vetopoimutettu ja kiinnitysreunoissa on vetopoimuryhmät. Rannekkeet ovat leveät ja tikkipistoilla reunustetut. Nelireikäinen nappi ja napinläpi ovat rannekkeen kiinnitysreunan tuntumassa. Paita on pitkä ja kiiloilla levitetty.

Hame

Hamekangas on kapearaitaista parkkumia, jonka päävärit ovat punainen ja luonnonmusta. Loimi on sinistä pellavaa. Hame on laskostettu.

Esiliinat

Esiliinoja on kaksi, vihreä silkkinen ja valkea palttinainen. Molemmat ovat kookkaita ja laskostettuja.

Tasku

Nelikulmainen, alakulmistaan pyöristetty tasku on leveäsuinen. Taskukangas ja reunuskaitaleet ovat kapearaitaista, punavoittoista parkkumia. Tasku sidotaan vyötäisille kapealla pellavaisella pirtanauhalla.

Liivit

Savolaiseen tapaan liivit ovat väljähköjä, vartaloa myötäileviä. Molemmat ovat parkkumia. Kummassakin on pitkä, runsas laskoskörtti. Vihreävoittoinen liivi on lyhyempi kuin punavaltainen. Molemmissa liiveissä takaosa on körttipainotteinen ja helmaviiva on taaksepäin laskeva. Liivit ovat leveäolkaimisia. Vihreässä liivissä on kiinnittimenä yksi hakaspari, punaisessa liivissä useampi hakaspari pääntiestä vyötäisille.

Röijyt

Röijyjä on kaksi: valkeasta käsinkudotusta paksusta sarasta ja tummansinisestä tehdastekoisesta sarasta valmistetut. Molemmissa on komeat laskoskörtit. Kiinnittiminä ovat nurjalle kiinnitetyt hakaset.

Päähineet

Pään pukemiseen on useita vaihtoehtoja. Tytöt käyttävät hiusrajaan sidottua punaista silkkinauhaa. Aikuisen naisen päähineitä ovat tanut, joita kansallispukuun on liitetty kolme. Tanun päälle voi pukea silkillä päällystetyn, kovetetun myssyn.

Huivi

Silkkihuivi.

Käsineet

Valkoiset, reikäneuleiset sormikkaat.

Sukat

Sileäneuleiset punaiset tai valkoiset sukat kesällä, mustat talvella.

Jalkineet

Mustat nauhakengät tai avokkaat.

Lähteet

Suomen kansallispukuneuvoston tutkimusarkisto.