Säkylän naisen kansallispuku

Pukua myy

Kaavat ja työohjeet: Säkylän kunta >

Tilaajayhteisö
Säkylän kunta

Valmistumisvuosi
1989

Asiantuntijat
Kansallispukuraati
Toimistopäällikkö Maija-Liisa Heikinmäki

Säkylä oli 1800-luvulla kansatieteilijöiden ja taiteilijoiden kohde, koska se pienuudestaan huolimatta oli omaleimainen satakuntalainen pitäjä. Säkyläläinen esineistö, tavat ja vaatetus talletettiin esineinä, kuvauksina ja kuvina 1876.

Säkylän naisen kansallispuku, joka valmistui pääosin 1989, on jo kolmas samanniminen kansallispuku. Kansallismuseon kokoelmissa on useita Säkylästä 1876 hankittuja enemmän tai vähemmän täydellisiä kansanpukukokonaisuuksia ja puvunosia. Näiden perusteella Theodor Schvindt suunnitteli kansallispuvun, joka julkaistiin mm. 1902 Suomalaisia kansallispukuja kirjassa. Tyyni Vahterin suunnittelema Säkylän kansallispuku julkaistiin 1936 Suomen kansallispukuja kirjassa, johon kuvituksen teki taiteilija Greta Strandberg. Kummassakaan julkaisussa ei ollut puvun kaavoja ja täsmällisiä työohjeita, joten jokainen teki omanlaisensa kansallispukuversion. Wetterhoff valmisti 1955 Pariisin kansatieteelliseen museoon kopion Kansallismuseon kokoelmissa olevasta säkyläläisestä pukukokonaisuudesta, joka tosin valmistettiin ilman päähinettä ja röijyä. Säkylän kunta asetti 1985 kansallispukutoimikunnan, jonka tehtävänä oli saada aikaiseksi säkyläläistä esikuva-aineistoa vastaava Säkylän naisen kansallispuku vuosikymmenien aikana syntyneiden, toisistaan suurestikin poikkeavien versioiden sijaan. Työ toteutettiin Suomen kansallispukuneuvoston asiantuntemuksella ja puku valmistui pääosin 1989. Esikuvamateriaali oli sama kuin 1955 Wetterhoffilla tehdyssä kansallispuvussa, jota täydennettiin tässä hankkeessa röijyllä ja päähineellä.

Puvun osat

Paita

Pitkässä paidassa on lyhyt ylisosa ja poimutetut alaset. Kangas on pellavaista tai puolipellavaista palttinaa. Pääntie on kulmistaan pyöristetty suorakulmio ja siihen kiinnitetty kaulus on yksinkertainen, kapeahko ja hapsureunainen. Olkalaput on koristettu satakuntalaiseen tapaan kapein reikäompelein. Hihat ovat leveät. Kiinnitysreunoissa on laskoksia. Suut on vetopoimutettu. Rannekkeet ovat kapeat ja tikkipistoin ja tiplapistoin koristetut. Kiinnittiminä on napinläpipari ja nyöri.

Hame

Hameparkkumi on punapohjainen ja kapeasti vihreällä ja tummemmalla punaisella raidoitettu. Hameen esiliinan alle jäävä etumus on kudottu eriraitaiseksi vaatimattoman värisillä langoilla. Hame on laskostettu niin, että edessä on kapea lautalaskos, josta lähtevät laskokset tapaavat toisensa takana vastalaskoksena.

Esiliina

Pellavaesiliina on valkopohjainen. Pohja on palttinaksi kudottu. Raidat ovat pomsia ja ripsiä ja ne on kudottu lempeänpunaisiksi ja höystetty tummalla sinisellä ja vihertävällä. Esiliina on leveä ja vain hiukan hametta lyhyempi. Siinä on edessä lautalaskos, josta muut laskokset lähtevät. Vyötärökaitaleessa on leikattu raitojen suuntaan. Oikealla puolella on näkyvissä kokonainen raita. Kaitale on niin pitkä, että se ulottuu vyötäisten ympäri ja kiinnittyy napilla ja silmulla toiseen päähän kaitaletta.

Vyötasku

Tasku on suorasuinen ja alaspäin levenevä satakuntalaiseen tapaan. Se on tehty kapearaitaisesta parkkumista, joka on puvun parkkumeista yleissävyltään tummin, sinivoittoinen. Tasku on reunustettu säämiskällä. Solmimisnauhana on kapea, monivärinen pirtanauha.

Liivi

Liivin parkkumi on punapohjaista kuten hameessa, mutta kapeissa raitaryhmissä on tummaa vihreätä ja sinistä, hiukka keltaista ja lisäksi ohuita, kahden langan levyisiä flammukuvioita. Liivi on malliltaan alueelle tyypillinen: etureunat on voimakkaasti pyöristetty ja körtti muodostuu kolmesta pyöreämuotoisestä läpästä. Liivi kiinnitetään kolmella lankahakasparilla, joita siirtämällä liiviä muokataan eri vartalotyypeille sopivaksi. Liivi ei ole kovin tiiviisti vartaloa myötäilevä. Liivi ulottuu edessä vyötäisille.

Röijy

Röijy on malliltaan samanhenkinen kuin liivi, mutta siinä on runsas laskoskörtti. Hihat ovat kahdesta kappaleesta ja kapeat. Halkiot ovat saumojen yhteydessä. Röijy suljetaan hakasilla kuten liivi. Kangas on mustaa florettia.

Huivi

Valkea pellavapalttinainen huivi on reunustettu nyplätyllä pitsillä.

Korut

Hopeinen levyriipus puetaan kaulalle niin, että se jää näkyviin paidan pääntien yläpuolelle. Toisena koruna on messinkisolki, jolla huivi voidaan kiinnittää.

Päähineet

Aikuisen naisen päähine, tykkimyssy, on erityisen upea: korkea koppa on päällystetty metallilangalla ja paljeteilla tehdyllä kirjonnalla. Tykin pitsinä on nyplätty frimodiglai-tyyppinen tai tehdastekoinen tyllipitsi.

Sukat

Punaiset sileäneuleiset ostosukat tai villalangasta käsinneulotut, joissa on nilkassa vikkeli.

Jalkineet

Mustat nauhakengät tai avokkaat tai kansallispuvun solkikengät.

Lähteet

Suomen kansallispukuneuvoston tutkimusarkisto.