Ristiinan naisen kansallispuku

Pukua myy

Tällä hetkellä pukua ei ole saatavilla. Lisätietoja Suomen kansallispukukeskuksesta.

Tilaajayhteisö
Ristiinan kunta

Valmistumisvuosi
1999

Asiantuntijat
Kansallispukuraati
Kansallispukukonsultti Leena Hokkanen

Ristiinan kunta on eteläsavolainen. Kansallismuseon kokoelmiin on aikoinaan talletettu Ristiinasta ja sitä ympäröivistä pitäjistä runsaasti kansanomaista pukuaineistoa. Ristiinan naisen kansallispuvun kokoamisessa oli apuna myös P.A. Kruskopfin piirros Mäntyharjun, Ristiinan ja Savitaipaleen väkeä kirkolla 1830-40-luvulta. Puvusta tuli moniosainen ja erilaisia pukeutumisvaihtoehtoja tarjoava.

Puvun osat

Paita

Paitakangas on puolipellavaista palttinaa. Se on pitkä ja alasellinen. Pääntie on kookas ja pyöreämuotoinen. Sitä reunustaa kapeahko, yksinkertainen kauluskaitale. Hihat ovat leveät. Kiinnitysreunoissa on olan kohdalla laskostus. Hihansuut on vetopoimutettu. Ranneke on kapea, nirkkoreunainen. Kiinnittiminä ovat napinlävet ja nyöri.

Hameet

Molemmat hameet ovat malliltaan samat ja niiden väljyys on koottu kapeahkoiksi laskoksiksi. Toinen on tummansinistä ohutta sarssia, toinen parkkumia, jossa on tummansinisellä pohjalla tiheästi muutaman langan levyisiä punaisia ja valkoisia raitoja.

Esiliinat

Esiliinoja on kaksi: valkea, pellava- tai puolipellavapalttinainen ja valkealle pohjalle sinisellä kukkakuviolliseksi painettu. Malliltaan ne ovat samanlaiset: väljyys on koottu laskoksiksi niin, että keskellä on vastalaskos. Vyötärökaitale on leveä, samoin helmapäärme. Kaitaleeseen on ommeltu kanttinauhat solmimisnauhoiksi. Molemmat esiliinat ovat kookkaita.

Taskut

Tasku on pyöreäpohjainen ja kapeasuinen. Päällinen on kolmesta liivikankaisesta tai hameparkkumisesta tilkusta koottu. Tasku solmitaan vyötäisille pirtanauhalla.

Nauhat

Puvun taskuissa ja sukkanauhoina voi käyttää ristiinalaisten mallien mukaisia pirtanauhoja, joita on talletettu sekä museo- että yksityisiin kokoelmiin.

Liivi

Liivikangas on kapearaitaista parkkumia, jonka puna- ja tummansinivoittoiset raidat on höystetty vihreällä ja vaaleansinisellä. Liivi ulottuu lantiolle. Siinä on kookas pääntie ja kiinnittimenä nyöripari. Takana on korkea, runsas laskoskörtti.

Röijy

Pitkässä röijyssä on kapeahkot kahden kappaleen hihat, joiden suissa on halkiot.
Muuten röijy on malliltaan kuten liivi. Röijyn kangas on mustaa verkaa tai ohutta sarkaa. Sen pääntie on reunustettu vaaleansinisellä puuvillapalttinakaitaleella, josta on tehty myös kiinnittimet, kaksi nauhaparia.

Päähineet

Tanupäähine on alueelle tyypillinen ja niitä on pukuun liitetty kolme erilaista. Kaikissa on pellava- tai puolipellavapalttinasta tehty pesä, johon on kiinnitetty pitsi. Pitseinä ovat laskostettu palttinakaitale, kuviollinen harsokangas ja nyplätty pitsi. Aikuinen nainen voi käyttää myös myssyä eli päähinehattua, jonka kovetettu pohja on päällystetty mustalla silkillä. Myssyn ympärillä on leveä, musta satiininauha, joka on solmittu taakse ruusukkeeksi. Myssyn alle puetaan nyplätyllä pitsillä koristettu tanu. Tytöt käyttävät päähineenä punaista silkkinauhaa.

Huivi

Silkkihuivi.

Sukat

Punaiset, tummansiniset tai mustat, sileäneuleiset.

Jalkineet

Mustat avokkaat tai nauhakengät.

Lähteet

Suomen kansallispukuneuvoston tutkimusarkisto.