Rantalakeuden naisen kansallispuku

Rantalakeuden naisen kansallispuku. Kuva © Suomen käsityön museo / Suomen kansallispukukeskuksen kokoelmat, Lasse Keltto 2002
Pukua myy

Taito Pohjois-Pohjanmaa >

Kuva:
© Suomen kansallispukuneuvosto, Lasse Keltto 2002

Tilaajayhteisö
Rantalakeuden kansallispukutoimikunta

Valmistumisvuosi
2000

Asiantuntijat
Kansallispukuraati
Tutkija Pirkko Sihvo

Rantalakeudeksi nimetty alue käsittää Hailuodon, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Oulunsalon, Temmeksen ja Tyrnävän kunnat. Kuntia edusti kansallispukuhankkeessa Rantalakeuden kansallispukutoimikunta. Alueelta on tallella varsin niukasti kansanomaiseen pukeutumiseen liittyvää esineistöä. Kuntien yhteinen kansallispuku perustuu J.A. Gillbergin (1769-1845) piirroksiin liminkalaisten vaimojen asuista, varakkaiden liminkalaisten vaimojen vaateomaisuudesta kertoviin 1700-1800 -luvun vaihteen perukirjoihin, Kansallismuseon kansanomaisten vaatteiden kokoelmiin sekä Rantalakeuden alueen paikallismuseoiden kokoelmiin.

Kansallispuvun toteutuksesta vastasi Pohjois-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuus ry yhdessä Suomen kansallispukuneuvoston kanssa.

Puvun osat

Paita

Yksinkertainen, puolipellavapalttinasta valmistettu paita on alasellinen. Pääntie on kookas, pyöreä ja kapeasti päärmätty. Hihat ovat lyhyet ja päärmereunaiset.

Hameet

Hameiden väljyys on koottu takapainoisesti: takana on vetopoimutus, sivuilla pienet laskokset, etuosa sileä. Alimmaiseksi puettava hame, alushame, on valmistettu vuoripellavasta. Päällimmäiseksi tulee joko mustasta tai vadelmanpunaisesta kamlotista tehty hame.

Esiliinat

Esiliinakankaiksi on kolme vaihtoehtoa: valkea pellavapalttina, painokankainen ja käsinkudottu pystyraitainen, jossa on tummansinisellä palttinapohjalla keltaisia silkillä kudottuja raitoja. Esiliinat ovat kookkaita ja laskostettuja niin, että eteen tulee vastalaskos. Painokankaisessa ja raidallisessa on kapea vyötärökaitale, jonka päät on taitettu silmuiksi. Nauhana on kanttinauha. Valkean esiliinan vyötärökaitale on leveä ja siihen on ompelemalla kiinnitetty solmimisnauha.

Röijy

Röijy on lantiopituinen ja neuloilla suljettava. Pääntie on kookas. Hihat ovat istutetut, kapeahkot. laskoskörtti on korkea ja runsaasti laskostettu. Röijykangas on vadelmanpunaista florettia tai kamlottia.

Huivi

Huivi on pellavapalttinaa tai silkkiä. Se voidaan pukea röijyn alle tai päälle.

Päähineet

Tyttö käyttää punaista silkkinauhaa. Aikuisen naisen päähineenä on kookas tykkimyssy, jossa on herttamainen etureuna. Sitä päällystävä kermanvärinen silkki on kirjottu runsaasti ketju- ja solmupistoin. Tykin pitsinä on pienille laskoksille pliseerattu pellavabatisti tai nyplätty, frimodig-mallinen.

Sukat

Sukat ovat vihreät tai punaiset ja sileää neuletta. Käsinkudotuissa on nilkassa vikkelikavennus.

Jalkineet

Mustat avokkaat, nauhakengät tai soljelliset kansallispukukengät.

Lähteet

Suomen kansallispukuneuvoston tutkimusarkisto.