Pornaisten naisen kansallispuku

Pornaisten naisen kansallispuku. Kuva © Taito Uusimaa
Pukua myy

Taito Uusimaa ry >

Kuva:
© Suomen käsityön museo / Suomen kansallispukukeskuksen kokoelmat, Timo Ripatti 1991

Tilaajayhteisö
Pornaisten kunta

Valmistumisvuosi
1991

Asiantuntijat
Kansallispukuraati
Tutkija Leena Holst

Uusmaalaisen Pornaisten seudun kansanpukumateriaalia on talletettu muistitiedon mukaan sekä yksityisiin että museokokoelmiin. U.T. Sirelius julkaisi kirjassaan Suomen kansanpukujen historia 1915 värilliset kuvataulut, joissa Tl. III.6 oli vaimo Pornaisista. Se on tähänastisten tietojen mukaan kuvaus Pornaisten naisen kansallispuvusta ja tämä tieto pohjautuu pornaislaisittain puettuun nukkeen. Nuken puku on esitelty teoksessa U.T. Sirelius 1915: Suomen kansanpukujen historia, Tl. III. piirros 6. Puku on hyvin todenmukainen esikuva-aineistoon verrattuna. Sarvimyssyn rakenne on kansallispuvussa Kansallismuseossa säilytetyn esikuvan mukainen, samoin pitsi ja sen viimeistelytapa ja päähän pukeminen.

Puvun osat

Paidat

Ensimmäisenä puetaan päälle pitkä ja hihaton hankkipaita. Sen päälle puetaan laajahelmainen yliset-paita, jonka helma ulottuu lähelle vyötäisiä. Ylisissä pääntie on laaja, nelikulmainen ja kapealla kaitaleella reunustettu. Olalla on kaarroke, joka rajoittuu pääntiehen. Hihat ovat vajaamittaiset ja leveät. Hihansuut on vetopoimutettu. Rannekkeet ovat erittäin kapeat, nirkkoreunaiset ja varsipistoin ommellulla polveilevalla raidalla koristetut. Sulkimina on napinläpipari ja nyöri.

Hame

Hame on leveäraitaista parkkumia, jossa pohja on punapohjainen. Punaisen kanssa vuorottelevat tummansininen leveä raita sekä monivärinen kapeiden raitojen ryhmä. Hame on laskostettu.

Esiliinat

Esiliinat ovat kookkaita. Kuviollisesta valkoisesta harsokankaasta pienille laskoksille koottu esiliina sidotaan vyötäisille nauhalla, joka pujotetaan vyötärökaitaleen silmuihin. Mustasta kuviollisesta silkistä tehty esiliina on pääpiirteissään saman mallinen.

Liivi

Pitkä, leveäraitaisesta parkkumista tehty liivi suljetaan piilonyörityksellä. Parkkumi on punavoittoinen ja leveäraitainen. Nyöritystä varten rei tetyt kaitaleet ovat etureunojen tuntumassa nurjalla. Nyörinä on pellavalangasta kierretty punos. Reitys loppuu vyötäisten yläpuolelle. Takana on runsas laskoskörtti. Liivi on vartaloa myötäilevä.

Röijy

Kangas on mustaa verkaa. Röijy on niin lyhyt, että liivi näkyy reippaasti sen alta. Röijyn pääntie on kookas ja sen päärmevara on leikattu pykälikkääksi ja käännetty oikealle. Pykäreuna jatkuu jonkin matkaa pitkin etureunaa. Samat pykälät on leikattu suoriin hihansuihin. Hihat ovat kahdesta kappaleesta. Röijyssä on takana korkea laskoskörtti. Poikittainen laskos körteistä kohti keskietua on ommeltu. Körtin tyvessä on kaksi messinkistä nappia. Helmaa levittävät kiilat. Molemmissa etureunoissa on neljä viistoa napinläpeä ja viiden napin vinot rivistöt. Napit ovat kannallisia ja messinkisiä. Röijy ei ole napitettava. Napit ja lävet ovat koristeena.

Huivi

Silkkihuivi.

Päähineet

Sarvimyssy tanuineen on alueelle tyypillinen naisen päähine. Tanu on pienipesäinen. Pesä on tehty pellavapalttinasta. Pitsi on leveä ja nyplätty. Pitsi on poimutettu ja tärkätty niin, että se pysyy pystyssä. Myssy on tehty kovetetulle pohjalle ja siinä on takana sarvimainen osa. Myssy on päällystetty kuviolliseksi kudotulla mustalla silkillä. Siihen on kiinnitetty lisäksi kaksi kuvioitua mustaa silkkinauhan pätkää. Toisesta on koottu myssyn päälaelle nauhalenkkejä ruusukkeeksi. Toisesta on koottu lenkkejä niskaruusukkeeksi ja tämän nauhan päät on jätetty riippuu olkapäille. Tanu on puettu sarvimyssyn alle niin, että pitsi jää tärkättynä kehystämään kasvoja sädekehän tapaan.
Tytön päähine on punainen silkkinauha.

Sukat

Punaiset ja sileäneuleiset.

Jalkineet

Mustat nauhakengät, avokkaat tai kansallispuvun solkikengät.

Lähteet

Suomen kansallispukuneuvoston tutkimusarkisto.