Mouhijärven naisen kansallispuku

Mouhijärven naisen kansallispuku. Kuva © Suomen käsityön museo / Suomen kansallispukukeskuksen kokoelmat, Timo Ripatti 1991
Pukua myy

Puvusta voi tiedustella Suomen Perinnetekstiilit Oy:sta >

Kuva:
© Suomen käsityön museo / Suomen kansallispukukeskuksen kokoelmat, Timo Ripatti 1991

Tilaajayhteisö
Mouhijärven Häijään koulupiirin asukasyhdistys ry

Valmistumisvuosi
1990

Puvun asiantuntijat
Kansallispukuraati
tutkija Pirkko Sihvo

Mouhijärven kansallispuvun suunnitteli 1921 U.T. Sirelius ja julkaisi sen Suomen kansallispukuja -vihkossaan. Länsisuomalaisen osakunnan matkalla Tyrvään kihlakunnassa 1879 Agathon Reinholm teki mm. Mouhijärven naisen kansanpukua esittävän akvarellin, Saikan Mantan ja A.O. Heikel kuvaili pukeutumista ja keräsi puvun osia, jotka päätyivät sittemmin Kansallismuseon kokoelmiin. Kirjallinen ja kuvallinen aineisto on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistossa. Mouhijärven kansallispuku on Helmi Vuorelma Oy:n tuotannossa.

Tarkistettu Mouhijärven puku perustuu Sireliuksen suunnitelmaan. Pukuun lisättiin röijy, joka kuului 1879 hankittuun Mouhijärven pukukokonaisuuteen.

Paita

Paidan yliset ovat hienoa pellavapalttinaa, alaset rohdintoimikasta. Pääntie on kookas ja neliömäinen. Korkean kauluksen reuna on hapsutettu. Poimutettujen rannekkeiden reunassa on punaisella kirjottu raita.

Hame

Hamekangas on parkkumia. Punapohjaisessa raitaryhmässä on keskellä keltainen raita ja sen molemmin puolin siniset flammukuviot. Raitaryhmä vuorottelee tummansinisen raidan kanssa. Hame on laskostettu.

Esiliina

Satakuntalaiseen tapaan esiliina on pystyraitainen, pitkä ja leveä. Kangas on tiivistä puolipellavaista palttinaa, jossa on valkealla pohjalla harvakseltaan puna- ja sinivoittoisia kapeita raitoja. Raitojen erikoisuutena on flammumainen kuvio, joka on saatu aikaan erivärisiä kudelankoja yhteen kiertämällä. Esiliina on laskostettu. Vyötärökaitale on leveä. Solmimisnauhana on poimittukuvioinen, punavalkea pirtanauha, joka pujotetaan vyötärökaitaleen päissä oleviin napinläpiin.

Liivi

Liivikangas on punaista, kuviolliseksi kudottua florettia. Liivi on kiinteä. Pääntie on kookas, olkaimet kapeat. Napitus on kaksirivinen, napit liivikankaalla päällystetyt. Helma ulottuu edessä lähes vyötäisille. Helmaviiva nousee voimakkaasti kohti körttiä, joka on lyhyt, runsas, pyrstömäiseksi laskostettu.

Röijy

Röijy on malliltaan lähes kuten liivi. Napitus on yksirivinen ja neljä nappia on päällystetty röijykankaalla. Hihat ovat kapeat ja kahdesta kappaleesta. Suissa on leveät rannekkeet, jotka on suljettu kahdella napilla ja lävellä. Hihan halkiot on suljettu neljällä napilla. Röijykangas on mustaa florettia.

Huivi

Puvun kanssa voi käyttää silkkihuivia.

Päähineet

Tykkimyssyn koppa on päällystetty punaisella silkillä, joka on kirjottu ketjupistokuvioin. Koppa on pienenlainen. Myssyyn liittyvä pitsi on käsin kuviolliseksi kudottua harsokangasta. Tykkimyssyä käyttää aikuinen, tytön päähineenä on punainen silkkinauha.

Koru

Koristeellisiksi kaiverretuista levyistä ja ketjuista koottu riipus sidotaan kaulan tyveen.

Sukat

Valkoiset ja sileäneuleiset.

Jalkineet

Mustat avokkaat tai nauhakengät.

Lähteet

Suomen kansallispukuneuvoston tutkimusarkisto.