Mäntyharjun seudun naisen kansallispuku

Mäntyharjun seudun naisen kansallispuku. Kuva ©  Suomen kansallispukuneuvosto, Timo Ripatti 1991
Pukua myy

Käsityökeskus Mikkeli ry >

Kuva:
© Suomen kansallispukuneuvosto, Timo Ripatti 1991

Tilaajayhteisö
Mikkelin läänin kotiteollisuusyhdistys ry.

Valmistumisvuosi
1990

Puvun asiantuntijat
Kansallispukuraati
professori Toini-Inkeri Kaukonen

Puvun mallin julkaisi U.T. Sirelius 1922 Suomen kansallispukuja II-vihkossa. Tuolloin sen nimenä oli Puulaveden seudun puku. Se perustui Mäntyharjulta Kansallismuseoon talletettuun kansanpukuun. Mikkelin läänin kotiteollisuusyhdistyksen aloitteesta kansallispuvun malli täydennettiin ja tarkistettiin vastaamaan sekä toteutukseltaan että pukemistavaltaan kansanomaista esikuvaansa. Puvun nimeksi tuli esikuvamateriaalinsa mukaisesti Mäntyharjun seudun kansallispuku.

Paidat

Hankkipaita on pitkä, hihaton ja avarapäänteinen. Se puetaan alimmaiseksi.
Hankkipaita on puolipellavaista palttinaa, yliset pellavapalttinaa. Ylispaidan pääntie on kookas ja vetopoimutettu vaakasuorilta sivuiltaan. Leveä kaulus on edestä avoin, taittuva. Kauluksen reunassa on päärme ja leveä sidepistoreikäompeleinen raita.
Leveissä rannekkeissa on samaa reikäommelta. Rannekkeet on suljettu napinläpiparin ja nyörin avulla.

Hame

Olkaimellinen hame eli hankkihame eli hartuushame puetaan hankkipaidan päälle. Olkaimet ovat lyhyet ja hameen kauluskaitale jää rintojen alle. Olkaimet ja kauluskaitale ovat pellavapalttinaa ja ne jäävät ylispaidan alle. Hameen kangas on upeata leveäraitaista parkkumia, jossa on isot, moniväriset flammukuviot. Parkkumissa on leveiden punaisten raitojen välissä leveä kapeiden raitojen ryhmä, jossa on tummansinisiä, punaisia, valkeita, vaaleanpunaisia ja siniharmaita raitoja. Osa valkeista raidoista on tehty puna- ja siniflammuisiksi.

Hameen sauma ja halkio ovat edessä. Halkio ja kaulus on suljettu nauhaparilla. Hame on laskostettu halkiosta lähtien molempiin suuntiin myötälaskoksin, jotka muodostavat keskelle taakse syvän vastalaskoksen.

Esiliina

Esiliina puetaan hameen kauluksen päälle. Se on tehty valkeasta pellavapalttinasta ja laskostettu.

Tasku

Tasku on kapeasuinen, pyöreäpohjainen ja koottu sinivoittoisista, kapearaidallisista parkkumitilkuista tai hameen kankaasta. Taskuun on kiinnitetty leveä punavalkea poimittukuvioinen pirtanauha, jolla tasku sidotaan esiliinan vyötärökaitaleen päälle. Pitkän, tupsupäisen nauhan päät riippuvat esiliinan sivulla.

Röijyt

Toinen röijy on lyhyt ja parkkumia, toinen pitkä ja paksua valkeata sarkaa. Parkkumi on kapearaidallinen ja sen päävärit ovat punainen, luonnonmusta ja vihreä. Röijy ulottuu juuri ja juuri rinnan alle. Pääntie on kookas, hihat kapenevat alaspäin ja ne on istutettu melko ylös. Etu- ja selkäkappaleen saumat päättyvät mataliin laskoksiin. Kiinnittiminä on nappi ja läpi. Sarkaröijy ulottuu ylälantiolle. Se on vuoriton. Pienehkö pääntie on reunustettu tummansinisellä villakankaisella kaitaleella. Takana on korkea laskoskörtti. Kiinnittiminä on kookas, nelireikäinen luunappi ja läpi.

Koru

Kaiverruksin koristelluista hopealevyistä ja ketjuista koottu riipus, joka sidotaan nyörillä kaulalle.

Päähineet

Pellavapalttinasta valmistetut tanupäähineet ovat aikuistuneen naisen päähineitä. Pukuun on liitetty kaksi tanua. Suikkamainen tanu on poikkisuuntaan laskostettu ja pitsitön. Toinen on nyplätyllä savolaismallisella pitsillä koristettu pienipesäinen tanu. Tyttöikäisen päähineenä on kaksinkertainen punainen silkkinauha.

Sukat

Kesällä valkeat, talvella tummat, esimerkiksi luonnonmustat, sileäneuleiset.

Jalkineet

Matalakantaiset tai puolikorkealla korolla varustetut mustat nauhakengät tai avokkaat.

Lähteet

Suomen kansallispukuneuvoston tutkimusarkisto.