Lammin naisen kansallispuku

Lammin naisen kansallispuku. Kuva © Suomen käsityön museo / Suomen kansallispukukeskuksen kokoelmat, Timo Ripatti 1986
Pukua myy

Pukua ei ole saatavilla. Lisätietoja Suomen kansallispukukeskuksesta.

Tilaajayhteisö
Lammi-Seura ry

Valmistumisvuosi
1982

Puvun asiantuntijat
Kansallispukuraati
kansallispukukonsultti Ritva Somerma

Maisteri Tyyni Vahter oli koonnut aineistoa Lammin naisen kansallispukua varten jo 1941. Tuolloin tehtiin pukumalli, joka kuului Helsingin Kalevalaisten Naisten puvustoon ja se oli tehty Helkatyttöjen käyttöön. Puvun tilaajista ei ole säilynyttä tietoa. Kansallispuku on ollut ahkerassa käytössä. Lammi-Seura ry:n pyynnöstä Suomen kansallispukuneuvosto tarkisti puvun osat esikuviaan vastaaviksi ja täydensi sitä olemassa olevan lammilaisen kansanomaisen aineiston mukaiseksi. Esikuva-aineisto on Suomen kansallismuseon kokoelmissa.
Tarkistushankkeesta Lammilla vastasi Toini Kääriäinen.

Paita

Kangas on tiivistä pellava- tai puolipellavapalttinaa. Paita on pitkä ja alasellinen. Ylisissa on etuhalkio ja taitettava kaulus. Pääntie on muodoltaan suorakulmio. Sen väljyys on koottu laskoksin. Kaulus on leveä, yksinkertaisesta kankaasta tehty ja reunoiltaan päärmätty. Se on poimutettu keskeltä takaa. Kaulusta kiertää hammasrivireikäommel, joka on aivan reunapäärmeen vieressä. Kauluksen reunaan on kiinnitetty nyplätty, kapea pitsi. Halkion päärmereunat ovat laskoksien peitossa. Hihojen kiinnitysreunat ovat sileät. Hihan suissa väljyys on koottu laskosryhmiksi, jotka on sidottu tikkipistorivein. Rannekkeet ovat leveät ja tikkipistorivein somistetut. Napinläpipari on rannekkeissa aivan kiinnitysreunan tuntumassa. Kiinnittimenä on nyöri.

Hame

Hamekangas on vihreävoittoista parkkumia. Siinä on erilevyisiä raitaryhmiä, joiden hallitseva väri on tumma sininen, muina väreinä punainen ja vihreä, joita valkea ja keltainen höystävät. Hame on poimutettu vyötäisille vetopoimuttamalla. Vyötärökaitale on leveä ja hamekangasta. Kiinnittiminä ovat napit ja lankasilmut.

Esiliina

Paitakankainen esiliina on vyötäisiltä laskostettu niin, että edessä on vastalaskos. Esiliina peittää suurelta osin hameen etuosan. Vyötärökaitaleen päissä ovat kanttinauhat, joilla esiliina sidotaan vyötäisille. Nauhojen päät työnnetään hameen vyötärön alle näkymättömiin.

Tasku

Vyötäisille solmittava tasku on hämäläiseen tapaan melko kookas, leveäsuinen ja kulmistaan pyöristetty. Kansallispuvun tasku on tehty mahdollisimman tarkasti esikuvansa mukaan kuviolliseksi kudotusta ostokankaasta. Reunus on keltaista puuvillakangasta ja keskellä taskua oleva ruusuke on tehty silkkikaitaleista, jotka on asetettu ristiin keskeltä. Tasku solmitaan vyötäisille pirtanauhalla, jonka päät jäävät toiselle kupeelle näkyviin.

Liivi

ulottuu juuri ja juuri vyötäisille. Se on kapeaolkaiminen, yksirivisesti napitettu. Takakappaleessa ei ole keskisaumaa. Saumat päättyvät pieniin laskosiin. Takakappaleella on kapea, liivikankaasta taitettu tamppi juuri laskosten yläpuolella. Laskosten juuresta lähtevät poikittaiset muotolaskokset kohti keskietua. Ne päättyvät kiiloihin, jotka liivin sivussa antavat liivin helmalle lisää tilaa. Napit on päällystetty liivikankaalla.

Huivi

Puvun kanssa voi käyttää huivia, joko silkkistä tai pellavapalttinaista.

Koru

Paidan halkion kiinnittimenä voi käyttää paljinsolkea.

Päähineet

Aikuisen naisen päähine, tykkimyssy, koostuu vaaleanvihreällä silkillä päällystetystä kopasta ja sen alle puettavasta tykistä, jonka koristeellinen osa on joko pliseerattua, tärkättyä palttinaa tai nyplättyä frimodiglai- tai floderipitsiä.

Sukat

Valkeat sileäneuleiset puuvilla- tai villasukat.

Jalkineet

Mustat avokkaat , nauhakengät tai kansallispukujen solkikengät.

Lähteet

Suomen kansallispukuneuvoston tutkimusarkisto.