Kymin naisen mallipuku

Kymin naisen mallipuku. Kuva © Lasse Keltto
Pukua myy

Kymi-seura >

Tilaajayhteisö
Kymi-seura ry.

Valmistumisvuosi
2004

Puvun asiantuntijat
Kansallispukuraati
FL Leena Stenberg
KM, KtyO Inga Pihlhjerta

Kymin naisen puku on kansallispukuna uusi ja sen kokoaminen käynnistyi kansallispukuraadissa keväällä 1997. Valmis puku esiteltiin ja hyväksyttiin raadin kokouksessa 7 vuotta myöhemmin. Pukukokonaisuus on vanhakantainen, 1800-luvun alkupuolelle ajoittuva kymiläisen vaimon asu. Puvun esikuva-aineisto on Suomen kansallismuseon ja Kymenlaakson maakuntamuseon kokoelmissa. Tutkimuksen tukena on käytetty alan kirjallisuutta ja perunkirjatietoja.

Paita

Alasellinen paita on pohjepituinen ja alaset on levitetty kiiloilla. Kangas on tiivistä pellava- tai puolipellavapalttinaa. Nelikulmainen pääntie on melko kookas. Edessä ja takana on pieniä poimuryhmiä. Hulpioreunainen pystykaulus on yhdistetty edestä ns. kissanpitsillä (ommeltu pitsi). Leveät hihat ovat hihansuista tiiviisti vetopoimutetut. Rannekkeet on kirjottu ronkkauksin ja niiden taitteessa on hammasrivireikäommelta. Kiinnittiminä hihansuissa on napinläpipari ja kierretty nyöri.

Hame

Hamekangas on luonnonmustaa villaripsiä. Hame on ommeltu viidestä pietimestä, kapeista hameen pituisista kangaskaistoista ja väljyys on koottu vyötärölle poimumaisiksi laskoksiksi. Kiinnittiminä on kierretty nyöri ja silmut. Helmapäärme on vahvistettu nurjalta indigonsinisellä pellavakaitaleella.

Esiliina

Esiliina on valkoista pellavaa. Helmapäärme on kämmenen levyinen ja sen yläpuolella on kapeita reikäommelraitoja. Kapean vyötärönauhan päät on taitettu silmuiksi, joihin pujotetaan solmiamista varten punavalkoinen, poimintakuvioinen pirtanauha.

Liivi

Liivin kangas on tiiviiksi kudottua ripsiä. Ruosteenpunaisella pohjalla on kapeita punaisia, valkoisia ja sinisellä ja valkoisella kierrettyjä raitoja. Kiinteän, vyötäröpituisen liivin etureunat suljetaan päällekkäin kolmella messinginvärisellä hakasparilla. Selässä on pyörövollit eli läppäkörtit.

Röijy

Röijyn kangas on luonnonmustaa kotikutoista sarkaa. Ylälantiolle ulottuvaan helmaan antavat leveyttä kiilat. Röijy on kokonaan vuoritettu.

Päähineet

Päähineeksi puetaan tyypillinen kymiläinen ”tano” eli tanu, jonka pitkänomaista muotoa tukee hiuksiin kiinnitettävä ”panta” eli ”luokki”. Tanun nauhat ovat pielikka- eli lautanauhaa. Pukuun kuuluu kolme eri tanuvaihtoehtoa: ”konuilla” eli suurilla verkkosilmillä kuvioitu verkkopitsitanu, kangaspuissa kudotulla pitsillä koristettu tanu, sekä kirjotulla tyllipitsillä varustettu tanu. Leveämpää pitsiä reunustaa aina toinen kapeampi pitsi, ”uti”.

Tanun päällä käytetään ainakin kirkossa tanuliinaa, ”riemoa”, joka on kooltaan noin 100 x 100 cm. Valkoinen huivi on pellavaa.

Käsiliina

Käsiliina eli ”silmiriemu” on valkoista puuvillapalttinaa. Se on punaisella ja valkoisella kirjonnalla koristettu ja sitä reunustaa punainen iskuhapsu. Silmiriemua on käytetetty esimerkiksi psalmikirjan suojana kirkkomatkoilla.

Käsineet

Reikäkuvioiset eli ”lovireikäset” puolisormikkaat on neulottu valkoisesta puuvillalangasta.

Sukat

Punaiset polven yläpuolelle ulottuvat villasukat sidotaan polven alta punavalkoisilla yksinkertaisilla pirtanauhoilla. Sukat ovat sileät tai nilkoistaan vikkelikuvioidut.

Jalkineet

Jalkineet ovat mustat yksinkertaiset, koristeettomat nauhakengät tai avokkaat.

Lähteet

Suomen kansallispukuneuvoston tutkimusarkisto.