Kuopion seudun naisen kansallispuku

Pukua myy

Tällä hetkellä pukua ei ole saatavilla. Lisätietoja Suomen kansallispukukeskuksesta.

Kuva:
© Suomen käsityön museo / Suomen kansallispukukeskuksen kokoelmat, Timo Ripatti 1991

Tilaajayhteisö
Kuopion Isänmaallinen Seura

Valmistumisvuosi
1989

Puvun asiantuntijat
Kansallispukuraati
professori Toini-Inkeri Kaukonen

Puku valmistui pääosin 1989 ja sitä täydennettiin kokonaissuunnitelman mukaisesti 1992 ja 1993. Pukumalli on pohjoissavolainen ja edustaa kansannaisen pukeutumista 1800-luvun alussa. Puku rakentuu käsinkudotuista, vaaleasävyisistä raidallisista ja ruudullisista kankaista ja oli valmistuessaan röijypukuna uusi tulokas kansallispukujen joukossa. Liivit olivat harvinaisia Pohjois-Savon kansanpuvuissa ja siksi kansallispuku on liivitön. Esikuva-aineisto on Kansallismuseon ja Kuopion museon kokoelmista. Mallin kokoamisessa käytettiin apuna myös perukirjatietoja sekä Aadolf Hårdhin akvarellia Qvinn-folk ifr. Kuopio 1820-luvulta.

Paita

Paita on malliltaan yksinkertainen, alasellinen. Kangas on tiivistä puolipellavaa. Pääntie on avara, kaulukseton. Hihat ovat lyhyet, suorat, rannekkeettomat.

Hame

Hame on runsas, laskostettu. Kangas on ryhdikästä puolipellavapalttinaa ja käsin kudottu. Siinä on kapeita punaisia ja sinisiä raitoja valkealla pohjalla.

Röijy

Röijy kuuluu pukukokonaisuuteen. Se on kimonohihainen, laskoskörtillinen. Kangas on väritykseltään kuten hame, mutta raitarytmi on erilainen. Raidat on kudottu ripsiksi. Röijyssä on sisäpuolella körtin tyveen ja saumoihin kiinnitetty pirtanauha, joka solmitaan eteen. Nauhalla saadaan röijy selänmyötäiseksi. Edessä ei ole kiinnittimiä. Röijy suljetaan neuloilla.

Esiliina

Esiliina on hame- ja röijykankaan tapaan tiivistä puolipellavaa, jossa valkealla pohjalla on harvakseen sinivoittoisia kapeiden raitojen ryhmiä. Esiliina on kookas ja laskostettu. Se sidotaan vyötäisille pirtanauhalla. Esiliinan voi sitoa myös röijyn päälle.

Tasku

Vyötasku on savolaiseen tapaan pienenlainen, kapeasuinen ja tilkuista koottu. Vyönä on pirtanauha.

Huivit

Museokokoelmissa on runsaasti savolaisia ohuesta puuvillalangasta taidokkaasti ristiraitaisiksi kudottuja huiveja. Huivia voi käyttää pään pukimena, tykkimyssyn suojana, nyyttinä ja hartioilla.

Koru

Koristeellista hopeista paljinsolkea voi käyttää huivin tai röijyn kiinnittimenä.

Avainkokka

Avainkokka eli avainkoukku ripustetaan esiliinan ja hameen vyötäisille.

Päähineet

Koppamyssy eli tykkimyssy on kookas ja sen etureuna on herttamainen. Koppa on päällystetty kermanvaalealla silkillä ja kirjottu samanvärisellä silkkilangalla. Tykin pitsi on leveä ja tyllille kirjottu.

Sukat

Käsinneulotut, punavalkearaidalliset sukat on nimetty, mutta niitä ei ole mallipuvussa. Valkoiset, sileäneuleiset ostosukat sopivat puvun kanssa käytettäviksi.

Jalkineet

Mustat nauhakengät tai avokkaat tai värjäämättömästä nahasta tehdyt lipokkaat.

Lähteet

Suomen kansallispukuneuvoston tutkimusarkisto.