Keski-Suomen naisen kansallispuku

Keski-Suomen l. Jyväskylän seudun naisen kansallispuku. Kuva © Suomen käsityön museo
Pukua myy

Taito Keski-Suomi ry

Sivun kuvat:
© Taito Aivia

Tilaajayhteisö
Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry Aivia

Valmistumisvuosi
2001

Puvun asiantuntija
Kansallispukuraati
museotoimenjohtaja Mariliina Perkko

Professori U.T.Sirelius ja kirjailija Elsa Heporauta suunnittelivat Keski-Suomen naisen kansallispuvun 1921. Puku sai suuren suosion ja jo valmistumisvuonna sitä tilattiin 550 kappaletta. Puku edustaa 1700-luvun lopun naisen kansanomaista pukupartta leveäraitaisine hamekankaineen ja kalminkkiliiveineen. Puku muuntui vuosien mittaan ja mm. liivin kangas muutettiin kalminkista yksiväriseksi siniseksi parkkumiksi.

Perinnepohjaltaan tarkistettu Keski-Suomen puku valmistui 1982 Leena Sipilän opinnäytetyön pohjalta. Kansallispukuneuvosto ohjasi työtä. Tuolloin hameen kangas ja puvun osien kaavoitus sekä valmistustekniikat palautettiin kansanomaisia esikuvia vastaaviksi. Pukuun lisättiin esiliina ja huivi.

Aivia saattoi tarkistustyön loppuun. Tarkistettu ja täydennetty Keski-Suomen kansallispuku valmistui 2001. Puku sai röijyn 2002.

Paita

Paita on pitkä, alasellinen. Pääntie on kookas ja sen kokoa voi säädellä nauhakujassa olevalla nyörillä. Hapsureunainen kaulus on leveä, taitettava tai pystyssä pidettävä. Hihat ovat kapenevat, rannekkeettomat. Hihansuissa on iskuhapsu. Kangas on tiivistä puolipellava- tai pellavapalttinaa.

Hame

Parkkumihameessa on tummansinisellä pohjalla leveät kapeiden raitojen ryhmät, joiden pääväreinä ovat keltainen ja punainen. Nämä värit ovat tyypillisiä Keski-Suomen alueelle. Hame on laskostettu. Helmassa on kapea, loimiraidallinen pirtanauha.

Esiliinat

Valkea puolipellava- tai pellavapalttina, painokuvioinen tai silkki ovat esiliinojen materiaalivaihtoehdot. Silkki voi olla mustaa, vihreää tai tummansinistä ja joko sileätä tai kuosiin kudottua. Esiliinat on laskostettu.

Liivit

Liivi on nyöritetty ja siinä on kookkaat, pyöreämuotoiset läppäkörtit. Kangas on kukkaraitaisen kalminkin tapaan kudottua villakangasta. Toisena vaihtoehtona on edelleen tummansininen liivi, joka on tarkistetussa mallissa florettia. Malli on molemmissa sama.

Röijy

Kimonohihainen röijy on sinertävän ruskeata sarkaa. Siinä on laskoskörtti. Röijy puetaan liivin päälle, jolloin sitä ei suljeta tai sillä voi korvata liivin, jolloin se suljetaan neuloilla. Röijyn sisällä on körttiin ja saumoihin ommeltu nauha, joka solmitaan eteen. Sen avulla röijy saadaan asettumaan vartalolle kiinteästi.

Huivi

Puvun kanssa voi käyttää silkkihuivia tai valkoista pellavapalttinaista.

Päähineet

Tykkimyssyn koppa on päällystetty mustalla silkillä. Rusetti on silkkinauhasta solmittu. Tykin pitsi on kirjottua tylliä. Tykkimyssy on aikuisen naisen päähine. Tytöt käyttävät punaista silkkinauhaa.

Koru

Puvun koruna voi käyttää hopeista, kaiverrettua levyriipusta, josta on monta mallia valittavana. Riipus sidotaan kaulan juureen.

Sukat

Siniset, mustat tai punaiset sileäneuleiset villa- tai puuvillasukat.

Jalkineet

Mustat pintanahkaiset solki- tai nauhakengät tai avokkaat.

Lähteet

Suomen kansallispukuneuvoston tutkimusarkisto.