Karijoen ja Isojoen naisen kansallispuku
Kuva:
© Suomen kansallispukuneuvosto, Timo Ripatti 1990
Valmistumisvuosi 1989
Puvun asiantuntija Kansallispukuraati
maisteri Kari Appelgren
konservaattori Helena Jern
Karijoen ja Isojoen kuntien yhteinen kansallispuku edustaa 1800-luvun lopulla Kristiinaa ympäröivällä alueella käytettyä naisen kansanomaista juhlapukutyyppiä. Mallit puvun osiin löytyivät Pohjanmaan museon, Kansallismuseon ja Föreningen Bragen kokoelmista.
PAITA
on pitkä ja kiiloilla levitetty. Olan kohtaa vahvistavat olkalaput. Kookas pääntie on kulmikas ja siihen kiinnitetty kauluskaitale on päärmereunainen ja edestä avoin. Pääntiellä ja hihojen kiinnitysreunoissa on pieniä laskoksia, hihansuissa vetopoimutusta. Rannekkeet ovat kapeat ja nirkkoreunaiset. Kiinnittimenä on napinläpipari ja nyöri.
HAME
Kangas on tiivistä, puolivillaista ripsiksi kudottua palttinaa. Siinä on tummansinisellä pohjalla kapeiden raitojen ryhmiä, joissa on sinisen lisäksi punaista, valkoista, vihertävää ja ruskehtavaa. Osa raitalangoista on flammukuvioitu. Hameessa on edessä leveä lautalaskos ja takana vastalaskos. Pohjalaiseen tapaan hameessa on poikittainen laskos lisäämässä runsauden vaikutelmaa.
ESILIINA
Punainen silkkiesiliina on leveä ja hametta runsaasti lyhyempi. Siinä on helmassa leveä, kuviolliseksi kudottu silkkinauha. Myös esiliinassa on poikkilaskos, mutta eri kohdalla kuin hameessa. Esiliina on laskostettu. Vyötärökaitale päättyy lenkkeihin, joihin pujotetaan punavalkea poimittukuvioinen pirtanauha. Nauha on pitkä ja se solmitaan niin, että päät jäävät näkyviin esiliinan päälle sivulla tai edessä.
VYÖTASKU
Tasku on kookas ja alaspäin levenevä. Se on koottu puvun eri osista jääneistä tilkuista. Tasku sidotaan vyötäisille pitkällä ja kapealla punavalkealla pirtanauhalla, jonka päät jäävät edessä tai takana näkyviin.
LIIVI
on tehty ripsiksi kudotusta puolivillaisesta palttinasta, jonka raidoitus on punavoittoinen. Liivi on lyhyehkö ja jättää vyötäisille kiedotut nauhat ja taskun hyvin näkyviin. Kiinnittimenä on kaksi kannallista peilinappia. Liivin körtti on laskostettu, topattu ja tiukasti muotoonsa sidottu. Poikittainen laskos lähtee körtin juuresta ja ulottuu etureunoihin. Liivi on reunustettu tummanruskealla sametilla.
RÖIJY
on tummansinistä sarkaa. Körtit ovat valelaskoksia, joiden juuresta lähtee poikittainen laskos etureunaan saakka. Kookas pääntie on reunustettu sarkakaitaleella, jonka harkotettu reuna on käännetty oikealle. Hihan suut ja halkiot on reunustettu mustalla sametilla. Hihat ovat kahdesta kappaleesta ja ne ulottuvat peukalon hankaan saakka. Kannalliset peilinapit ovat kiinnittiminä kaksirivisessä napituksessa, hihan halkioissa ja koristeena körtin tyvessä.
HUIVI
Puvun kanssa voi käyttää silkkihuivia.
KORU
Kaiverruksin koristetuista hopealevyistä ja ketjuista koottu levyriipus, joka puetaan kaulan juureen.
PÄÄHINEET
Tyttöjen päähine on punainen silkkinauha.
Aikuinen nainen pukee päähänsä tykin ja myssyn. Tykin pitsi on tyllille kirjottu. Koppa on eteläpohjalaiseen tapaan matala ja etureunaltaan herttamainen. Se on päällystetty punaisella silkillä, joka on kirjottu ketjupistoilla ja silkkilangalla.
SUKAT
Tummansiniset, sileäneuleiset puuvilla- tai villasukat.
JALKINEET
Mustat nauhakengät tai avokkaat tai kansallispuvun solkikengät.
LÄHTEET:
Suomen kansallispukuneuvoston tutkimusarkisto.