Joutsenon naisen kansallispuku
Etelä-Karjalan käsi- ja
Valmistumisvuosi 1999
Puvun asiantuntija Kansallispukuraati
FM Leena Stenberg
Joutsenossa käytettiin kansanpukua vielä 1900-luvun alkupuolella. Joutsenolainen kansanomainen juhlapuku on esitelty eri versioina lukuisissa taideteoksissa ja julkaisuissa. Joutsenon kansallispuvun suunnitteli Tyyni Vahter ja esitteli sen 1936 Suomalaisia kansallispukuja -kirjassa. Suomen kansallismuseon ja Etelä-Karjalan museon kokoelmiin on talletettu edustava kokoelma joutsenolaisia kansanpuvun osia. Joutsenon Kotiseutuyhdistys teki aloitteen kansallispuvun tarkistamiseksi ja täydentämiseksi 1980-luvulla. Etelä-Karjalan käsi- ja taideteollisuusyhdistys toteutti tarkistushankkeen kansallispukuneuvoston ja Leena Stenbergin johdolla. Tarkistetun puvun esikuvavaatekappaleet ovat Kansallismuseon ja Etelä-Karjalan museon kokoelmissa. Kaikkiaan pukuun kuuluu 21 osaa.
PAITA
on pitkä, alasellinen. Siinä on pitkä halkio ja kapea, sinisellä kirjottu pääntiekaitale. Hihat ovat kapeahkot ja rannekkeettomat. Paitakangas on pellavapalttinaa.
HAME
on lampaanmustaa, vanutettua villapalttinaa tai puolivillaista. Se on laskostettu vetopoimuttamalla tiheille laskoksille. Vyötärökaitale on värjäämätöntä pellavapalttinaa. Helmaa reunustaa kapea lampaanmusta kierretty punos.
ESILIINA
on valkeata pellavapalttinaa. Se on koristettu leveillä sinisillä nyytingeillä ja reikäompelulla, jotka ovat molemmat erityistä joutsenolaista tyyppiä.
LIIVI ELI TANKKI
on tehty tummanruskeasta sarasta. Se on leveäolkaiminen, sivusaumallinen ja hakasella suljettu. Pääntietä ja etureunoja kiertää tummahkon sinisestä villapalttinasta leikattu kaitale. Takakappaleessa on erillinen lieve, joka on laskostettu ja napein koristettu.
RÖIJY ELI HIHALLINEN TANKKI ELI VÄSTI
Röijy on malliltaan kuten liivi, mutta hihallinen. Hihat on tehty kahdesta kappaleesta ja niissä on leveä suukaitale. Hihoissa on napilla suljettu halkio, joka on kaitaleen reunustama, kuten pääntie ja etureunat.
KORU
Paidan halkion sulkee kookas, hopeinen, kaiverruksin koristettu paljinsolki.
KOSTULI
eli liinaviitta on tehty valkoisesta pellavatoimikkaasta. Se on lähes polvipituinen ja kiiloin levitetty. Kiinnittiminä on hakaspari. Pääntien kaitale ja osa etureunoja on kirjottu sinisellä samantyyppisesti kuin paita. Kostulin voi pukea myös liivin alle.
SARKAVIITTA ELI ROIHKANUTTU
on paksua, lampaanmustaa sarkaa. Se on polvipituinen ja kiiloilla levitetty. Pääntietä ja osaa etureunoista kiertää musta, villapalttinainen kaitale. Viitta suljetaan hakasparilla.
Viittaa käytetään talvisena päällysvaatteena.
HURSTUTVAIPPA
Punaisella, ruskealla, sinisellä ja valkoisella raidoitettua vaippaa kannetaan olan kautta kulkevan, poimittukuvioisen pirtanauhan varassa. Siinä on punainen verkahelmus. Vaippa on koriste, suoja ja kantoväline.
PÄÄHINEET
Joutsenolaiseen tapaan päähän laskostettu ja sinisellä silkkinauhalla koristettu suurhuntu oli aikoinaan vaimon päähine. Kansallispukuinen aikuinen nainen käyttää huntua.
Tytön päähine on musta silkkinauha.
NÄSTYYKIT
Nästyyki on pellavapalttinainen, valkea käsiliina, jota käytetään puvun koristeena. Sitä pidetään kädessä tai esiliinan vyötäisille ripustettuna ja taiteltuna niin, että sen koristelu näkyy. Toinen nästyyki on koristettu nyplätyllä reunapitsillä, toisessa on kudotut, punaiset reunaraidat.
VYÖ
Tinanastoin koristettu pitkä, musta verkavyö puetaan liivin tai röijyn päälle.
HUIVI
Puvun kanssa voi käyttää silkkihuivia.
SUKAT
Talvella mustat, kesällä valkoiset.
JALKINEET
Mustat nauhakengät tai avokkaat.
LÄHTEET:
Suomen kansallispukuneuvoston tutkimusarkisto.