Jääsken naisen kansallispuku

Jääsken naisen kansallispuku.
Jääsken naisen kansallispuku.
Pukua myy

T:mi Soja Murto >

Tilaajayhteistö
Jääski-seura ry
Raija Mattelmäki

Valmistumisvuosi
2014

Puvun asiantuntija
Kansallispukuraati
tutkija Leena Holst

Jääsken naisen kansallispuku on ensimmäisiä kansallispukumallejamme. Theodor Schvindtin kokoama pukumalli on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1898. Pukutarkistuksen perustana ovat Schvindtin jo 1880-luvulla tekemät valinnat kansallispuvun osiksi, jotka on esitelty Schvindtin, Tyyni Vahterin ja Leena Pursiaisen julkaisuissa.

Pukutarkistuksessa puku palautettiin esikuviaan vastaaviksi materiaalien, ompelurakenteiden ja kaavoitusten osalta. Lisäksi kokonaisuutta täydennettiin jo kansanpukuaikana asukokonaisuuteen kuuluneilla osilla. Puvun runsas esikuva-aineisto on talletettu Suomen kansallismuseon kokoelmiin.

Paita

Pukuun kuuluva paita on pitkä, yksimittainen, valkeasta pellavapalttinasta valmistettu. Pääntiekaitale on lempeän punaisella pellavalangalla taidokkaasti kirjottu virvittäinompelulla ja etupistokirjonnalla. Hihat ovat rannekkeettomat, suita kohti kapenevat. Hihansuissa on pienet halkiot sekä kapea hammasrivireikäommelraita.

Hameet

Puvun toinen, tummansininen hame on valmistettu käsinkudotusta, kevyesti vanutetusta sarasta. Se yhdistetään 3 – 4 pietimestä. Väljyys on koottu vyötäröllä laskostamalla. Vyötärökaitale on huoliteltu sini-punaisella pirtanauhalla. Helmaan on liitetty punainen, runsaasti poimutettu helmaverka.

Ruudulliseksi kudottu hurstuthame on palttinasidoksista, taidokkaasti kudottua villa-pellavakangasta. Kangas muodostuu eri lankalaatujen kutistuvuuden vuoksi eläväpintaiseksi. Värin vaikutus sidokseen täydentää kokonaisuutta. Hame kootaan 5 – 6 pietimestä. Ruskeasävyinen pirtanauha huolittelee hameen vyötärökaitaleen. Helmassa on punainen, kiinnityksen yhteydessä poimutettu helmaverka.

Esiliinat

Ripsiraitaiseksi kudotussa esiliinassa on valkealla puolipellavapalttinapohjalla yhteensä kymmenen värikästä ripsiraitaryhmää. Helmaa koristaa valkeasta puuvillalangasta neulottu pitsi ja iskuhapsutus. Esiliinan sivut huolittelevat kapeat ripsiraitakaitaleet, sivukaitaleet. Pienet laskosryhmät kokoavat esiliinan väljyyttä vyötärökaitaleeseen. Puna-valkea pirtanauha pujotetaan vyötärökaitaleen päiden napinlävistä solmiamisnauhaksi.

Toinen eli nyytinkiesiliina koostuu yhteensä seitsemästä värikkäin ripsiraidoin kudotuista kangaskaitaleista, jotka yhdistetään kuudella välinyytingillä. Helmaan on liitetty helmanyytinki. Esiliinan sivut huolittelevat kapeat ripsiraitakaitaleet, joiden ulkoreunaan on ommeltu sivunyytingit. Jääsken nyytinkipitsit ovat tummansinipohjaisia, joissa värikkäät laanalangat, potrukelangat, muodostavat kuvioita. Pitsin malleja on yhteensä seitsemän erilaista. Vyötärön huolittelee puna-valkea pirtanauha, jonka päät jatkuvat solmiamisnauhoiksi.

Liivi

Liivi on samaa tummansinistä, kevyesti vanutettua sarkaa kuin hamekangaskin. Liivi on malliltaan lyhyt ja suoralinjainen. Se ulottuu juuri ja juuri hameen vyötärön yläreunan tienoille. Etureunat ja pääntien huolittelee kapea punainen verkakaitale. Takana olevien körttien aukoista jää paitaa näkyviin. Liivin kiinnittimenä on yksi vaskinen hakaspari.

Kostuli

Kostuli on kevyempi kesäinen päällysvaate. Se on valmistettu valkeasta, käsinkudotusta puolipellavatoimikkaasta. Kostuli on malliltaan lyhyt ja siro. Kiilat antavat tilaa hihoihin sekä sivukiilat kostulin helmaan. Pääntiekaitale on kirjottu lempeän punaisella pellavalangalla virvittäinompelulla. Kostulin kiinnittimenä on etureunan silmuihin pujotettu kierretty nyöri.

Sarkaviitta

Valkeasta paksusta vanutetusta sarasta ommeltu sarkaviitta on lämmin talvinen päällysvaate. Etureunoja koristavat värikkäät villalankakirjailut. Miehustakappale on yhtenäinen ilman olkasaumoja. Kookkaat sivukiilat antavat tilaa helmaan. Pääntie on huoliteltu mustalla verkakaitaleella. Viitan kiinnittimenä olevien hakasten alla olevat punaiset verkapalat toimivat vahvikkeena ja samalla koristeena.

Päähineet

Tyttöjen päähine on musta silkkinauha, pinteli. Nauha kiedotaan hiusten päälle lähelle hiusrajaa. Nauhan päät riippuvat alas selkään.

Aikuiset naiset pukevat päähänsä valkean, kauniisti sidotun hunnun. Hunnun alle puettava sykerölaite antaa hunnulle sen muodon. Punasävyisellä pirtanauhalla päällystetyn sykerölaitteen sidontanauhat riippuvat alas selkään.

Koru

Paidan etuhalkion sulkee kookas hopeinen, kaiverruksin koristettu paljinsolki. Se kiinnittyy halkion reunoihin ommeltuihin silmuihin.

Sukat

Sukat ovat pitkät, valkeasta puuvilla- tai villalangasta neulotut. Sukat ovat sileäneuleiset, takana kulkee palmikkoneuleen muodostama saumaraita. Sukansuuta koristaa pitsineuleraita. Sukat ulottuvat yli polven ja ne sidotaan polven alta säärisiteillä, puna-sinisillä pirtanauhoilla.

Jalkineet

Puvun kanssa käytetään mustia pintanahkaisia avokkaita tai nauhakenkiä.

Lähteet

Suomen kansallispukukeskuksen tutkimusarkisto.