Ikaalinen naisen kansallispuku

Ikaalisten naisen kansallispuku, mallipuku. Kuva © Suomen kansallispukukeskus/Hanna-Kaisa Hämäläinen/ Studio Ihmepeili. Ikaalisten naisen kansallispuku, punainen liivi. Kuva © Suomen kansallispukukeskus/Hanna-Kaisa Hämäläinen/ Studio Ihmepeili. Ikaalisten naisen kansallispuku, vihreä liivi. Kuva © Suomen kansallispukukeskus/Hanna-Kaisa Hämäläinen/ Studio Ihmepeili.

Sivun kuvat:
© Suomen kansallispukukeskus/Hanna-Kaisa Hämäläinen/ Studio Ihmepeili.

Tilaajayhteisö
Ikaalinen-Seura ry

Valmistumisvuosi
2020

Asiantuntijat
Kansallispukuraati
Tutkija Leena Holst

Ikaalisten naisen kansallispukumallin on koonnut Tyyni Vahter 1935. Malli on julkaistu Vahterin toimittamissa vihkosissa 1936 ja 1950, joissa olevan puvun kuvituksen laati Greta Strandberg. Pukuun kuuluu runsaasti käsinkudotuista kankaista ommeltuja puvunosia. Kankaat ovat taidokkaasti kudottuja raitakankaita, joissa flammulangat täydentävät mallikertoja.

Pukutarkistuksen alkuperäismateriaalina ovat Suomen kansallismuseon kokoelmiin Ikaalisista talletetut hame, liivi ja hopeinen levyriipuskoru sekä länsisuomalainen paita. Ne ovat samat, jotka Vahter jo 1930-luvulla valitsi kansallispuvun osiksi. Pukua täydennettiin Ikaalisista talletetuilla toisella liivillä, paidalla, esiliinalla, röijyllä, tykkimyssyllä, vyötaskulla pirtanauhoineen sekä toisella levyriipuskorulla.

Paikkakunnalla aktiivisesti hanketta hoitivat Ikaalisten Kalevalaiset Naiset.

Paidat

Paitoja on kaksi erilaista. Molemmat ovat valkeaa pellava- tai puolipellavapalttinaa. Paidat ovat pitkiä ulottuen polviin asti. Yksinkertaisemman mallisen paidan yliset ovat hienompilaatuista ja alaset karkeampaa laatua. Pääntie on suorakaiteen muotoinen ja kapeasti päärmätty. Hihat ovat suorat ja rannekkeettomat.
Koristeellisemman paidan korkean kauluksen ulkoreunassa on hapsutus ja päissä yhdistävä reikäommel. Paita on yksimittainen ja helmasta kiiloilla levitetty. Hihojen väljyys on koottu vetopoimuttamalla kapeaan rannekkeeseen, jota koristavat nirkkoreuna, ronkkausraita ja tikkipistorivit.

Hame

Hame on pystyraitaiseksi kudottua rouheaa parkkumia, jonka näyttävässä raidoituksessa on myös kudekuviollisia täpliä. Pohjassa vuorottelevat leveämmät punaiset ja vihreät raitaosuudet, joita reunustavat tiheät moniväriset raidoitukset. Kangasta on runsaasti ja edessä esiliinan alle jäävässä osassa on poikkeava sinisävyinen raidoitusosuus. Hameen väljyys on koottu vyötäröllä hyvin tiheästi laskostamalla.

Punainen liivi

Lämpimän punasävyisen liivin kangas on käsinkudottua puolivillaista palttinaa. Raidoituksen mallikerrassa on myös kapeita flammuraitoja. Liivi on malliltaan lyhyt jättäen paitaa näkyviin liivin helman ja hameen vyötärön välistä. Liivissä on helman lähellä vaakasuora laskos, joka alkaa takaa körttien juuresta ulottuen etureunoihin. Laskoksen päälle on kiinnitetty puna-valkea kierretty punos, joka solmitaan eteen. Liivi suljetaan etureunoistaan neulalla.

Vihreä liivi

Vihreäsävyisen liivin kangas on rouheaa parkkumia, jonka värikkäissä raitaryhmissä on myös flammukuvioituja lankoja. Oikean etukappaleen reunaan liitetään vino kappale, jonka raidoituksen muodostava V-kuvio korostaa liivin epäsymmetrisyyttä. Takakappaleiden helmassa olevat näyttävät körtit on ommeltu napakasti asentoonsa. Pienet sivukiilat korostavat siroa linjaa ja antavat tilaa hameelle. Liivi suljetaan messinkisillä lankahakaspareilla.

Esiliina

Esiliinakangas on pystyraitaiseksi kudottua hyvin tiivistä puolipellavapalttinaa. Vaalealla pohjalla on punaisia ja sinisiä raitoja, flammuraitoja ja kudenastoista muodostuvia tiplarivejä. Kangasta on runsaasti ja se kootaan vyötäröllä vetopoimuttamalla.

Vyötasku

Vyötasku puetaan esiliinan päälle ja sen nauhat solmitaan toiselle sivulle. Tasku on satakuntalaismallinen alareunoistaan pyöristetty ja suuta kohti kapeneva. Tasku kootaan yhdistelemällä pukuun kuuluvista käsinkudotuista puolivillaisista kankaista. Tasku reunustetaan kapeasti valkaisemattomalla pellavapalttinalla. Nauha on pitkä, loimiraitainen pirtanauha.

Röijy

Pehmeän punasävyisen röijyn päällinen on käsinkudottua puolivillaista palttinaa, jonka raidoituksessa on myös flammukuvioituja lankoja. Röijy on vuoritettu valkaisemattomalla pellavapalttinalla. Oikean etukappaleen reunaan liitetään vino kappale. Takana olevien körttien juuresta lähtee vaakasuora laskos ulottuen etureunoihin. Hihat ommellaan kahdesta kappaleesta, jotka myötäilevät käden muotoa.
Kiinnittiminä ovat röijykankaalla päällystetyt napit kahdessa rivissä ja punaisella langalla käsin ommellut napinlävet.

Tykkimyssy

tykkimyssy on aikuisten naisten päähine. Myssyn koppa on kolmilaskoksinen, mustalla palttinasidoksisella silkillä päällystetty. Silkki on kirjottu pastellisävyisillä silkkilangoilla laaka- ja häivepistoin. Etureuna on vahvistettu vaaleanpunaisella silkkinauhalla. Takareunassa on nauharusetti. Tykkimyssy puetaan ylös kammattujen hiusten päälle. Tykkipitsi on joko nyplätty Frimodiglai tai tehdastekoinen kuosiinkudottu puuvillatylli. Tykki on muotoon tärkätty.

Päänauha

Punainen päänauha on nuorten tyttöjen päälaite.

Koru

Puvun kanssa käytetään hopeista levyriipuskorua, joko tammenterho- tai kukkakuviokaiverruksin koristettua. Koru puetaan kaulan juureen ja solmitaan pellavalangasta kierretyn nyörin tai kapean samettinauhan avulla.

Huivi

Pukua täydentää kansallispuvun silkkihuivi, joka voi olla kuosiinkudottu yksivärinen tai ruudullinen.

Sukat ja jalkineet

Puvun kanssa käytetään mustia, tumman sinisiä, punaisia tai vihreitä sileäneuleisia tehdasvalmisteisia kansallispuvun sukkia. Sukan varren päälle, polven alapuolelle kiedotaan sukkasiteet. Jalkaan puetaan mustat pintanahkaiset solkikengät tai kansallispuvun kanssa käytettävät nauhakengät.

Katso videolta Ikaalisten naisen puvun pukeutumisvinkkejä Suomen käsityön museon vimeokanavalta.

Lähteet

Suomen kansallispukukeskuksen tutkimusarkisto.