Huittisten naisen kansallispuku

Huittisten naisen kansallispuku. Kuva © Huittisten Maatalousnaiset/Kata Sivunen Huittisten naisen kansallispuku. Kuva © Huittisten Maatalousnaiset/Kata Sivunen
Pukua myy

Pukua voi tiedustella Huittisten Maatalousnaisilta Anu Hakala, puh. 050 598 3456.

Sivun kuvat:
© Huittisten Maatalousnaiset/Kata Sivunen Oy

Huittisten naisen kansallispuvun syntyvaiheet alkavat vuodelta 1937, jolloin Aili Vaaramon (nyk. Nevalainen) aloitteesta Huittisten Maatalousnaiset innostuivat asiasta. Tyyni Vahter laati nopeasti suunnitelman pukumallista, paikkakunnalla kudottiin kangas ja ommeltiin puku, joka valmistui seuraavana vuonna. Puvun liivi- ja hamekangas oli kuitenkin kudottu parkkumin sijaan palttinaksi, joten mallipuku jäi hyväksymättä. Sota katkaisi pukusuunnitelmat ja aika ajoin tehtiin uusia aloitteita kansallispuvun aikaansaamiseksi.
1960-luvulla Wetterhoffilla Hämeenlinnassa teetettiin pukukankaita 10 pukuun. 1970-luvulla tilattiin Helmi Vuorelma Oy:ltä langat muutamaa kymmentä pukua varten. Heti Suomen kansallispukuneuvoston perustamisen aikaan vuonna 1979, Huittisten Maatalousnaiset aktivoituivat ja lähettivät puvun ja siihen liittyviä aineistoja Kansallispukuneuvostolle tarkastettavaksi ja kansallispukuraadin virallisesti hyväksyttäväksi.
Kansallispukuraati hyväksyi Huittisten naisen kansallispuvun kokouksessaan 1/1981, edellyttäen pukuun tehtävän muutamia tarkennuksia koskien mm. puvun korua, vyötaskun kokoa ja muotoa, liivin kaavaa ja kiinnittimiä sekä paitakankaan ja liivin vuorikankaan materiaaleja.

Paita

Paita on valkeaa pellava- tai puuvillapalttinaa. Paidan kauluksen ulkoreunassa ja hihojen rannekkeissa ovat punaiset ”harakan hypyt” eli harakanvarvaspistoin ommeltu kirjontaraita.

Hame

Hame on pystyraitainen, käsinkudottua pomsisidoksista kangasta, jossa on pieniä flammuraitoja. Kankaan esikuvana on Kansallismuseoon Huittisista talletettu kangasnäyte. Hameen väljyys on koottu vyötäröllä laskostamalla.

Liivi

Liivi on samaa kangasta kuin hamekin. Liivin kiinnittiminä ovat hakaset.

Esiliina

Esiliina on valkea palttinainen. Siinä on myös koristeena punaiset ”harakan hypyt”.

Vyötasku

Tasku on mustaa verkaa ja reunustettu vihreällä villakankaalla. Tasku on koristettu värikkäällä villalankakirjonnalla. Tasku solmitaan vyötäisille puna-valkoisella pirtanauhalla.

Tykkimyssy

Tykkimyssy on aikuisten naisten päähine. Myssyn koppa on punaisella silkillä päällystetty ja monivärisesti kirjottu. Takareunassa on rusetti. Tykkimyssy puetaan ylös kammattujen hiusten päälle. Tykki on nyplättyä pitsiä, Floderi tai Fromidiglai. Tykkipitsi on muotoon tärkätty.

Korut

Paidan kanssa käytetään hopeista paljinsolkea.

Sukat ja jalkineet

Sukat ovat valkeat sileäneuleiset villa- tai puuvillasukat. Talvella voi käyttää myös harmaita tai luonnonmustia villasukkia. Sukan varren päälle, polven alapuolelle kiedotaan sukkasiteet. Jalkineet ovat mustat pintanahkaiset avokkaat, kansallispuvun kanssa käytettävät solki- tai nauhakengät.

Lähteet

Suomen kansallispukukeskuksen tutkimusarkisto.