Askolan naisen kansallispuku

Askolan naisen kansallispuku. Kuva © Suomen käsityön museo / Suomen kansallispukukeskuksen kokoelmat, Timo Ripatti 1991
Pukua myy

Taito Uusimaa ry >

Kuva:
© Suomen käsityön museo / Suomen kansallispukukeskuksen kokoelmat, Timo Ripatti 1991

Tilaajayhteisöt
Askolan maatalousnaiset, Askolan kunnan kulttuurilautakunta

Valmistumisvuosi
1988

Asiantuntijat
Kansallispukuraati
tutkija Leena Holst

Askolan naisen kansallispuvun esikuva-aineisto on Suomen kansallismuseon kokoelmissa ja sen saantitiedot on talletettu museoviraston arkistoon.

Askolan naisen kansallispuku on julkaistu erilaisissa kokoonpanoissa, vuonna 1915 Kansantanssin Ystävien Kansanpukuja -vihkossa ja maisteri Tyyni Vahterin vuonna 1936 suunnittelemana.

Askolan maatalousnaiset perustivat 1985 kansallispukutoimikunnan, jossa oli mukana myös Askolan kunta. Toimikunta pyysi Suomen kansallispukuneuvostoa tarkistamaan, miten pitäisi valmistaa ja käyttää vuosien varrella muuttunutta Askolan naisen kansallispukua.

Kansallispukuraati päätti ottaa tarkistuksen lähtökohdaksi Suomen kansallismuseoon Askolasta talletetun kansanpukuaineiston, joka oli sama, mitä Tyyni Vahter oli käyttänyt 1936. Kansallispukuneuvoston tehtäväksi jäi palauttaa puku esikuvamateriaaliaan vastaavaksi. Tarkistustyöstä vastasi tutkija Leena Holst.

Puvun osat

Paita

Pitkä paita on ohutta ja tiivistä pellavapalttinaa. Pääntie on kookas ja nelikulmainen. Kaulus on tehty yksinkertaisesta kankaasta ja se on edestä auki. Kauluksen reunoja kiertävät kapea nyplättypitsi ja kapea reikäommel. Pääntiellä on nauhakuja ja nauhan avulla voi säädellä pääntien kokoa. Rannekkeet ja olkalaput on kirjottu uusimaalaiseen tapaan ronkkauksella, ketju- ja tikkipistoilla sekä nirkoilla. Kirjonta on tehty valkealla langalla. Se on erittäin pientä ja siroa.

Hame

Leveäraitaisen parkkumihameen päävärit ovat tumma sininen, punainen ja tumma vihreä, joista tehdyt leveät raidat vuorottelevat. Niiden välissä ovat kapeiden raitojen ryhmät, joissa jo mainittujen värien lisäksi on käytetty valkeata ja tummanpunaista. Eteen tulevassa kankaan osassa punaiset leveät raidat on tehty osittain tummemmalla punaisella. Hame on kauttaaltaan laskostettu niin, että keskellä edessä on kaksi lautalaskosta ja takana vastalaskos. Hameen leveys on kolmisen metriä.

Liivi

Liivi on pitkä. Körtti on korkea, laskostettu. Körtin juuresta keskelle eteen kulkee poikittainen laskos, joka nostaa helmaa sivuilta niin, että liivi laskeutuu kauniisti hameen päälle. Laskos on hameen vyötärökaitaleen yläpuolella ja se muotoillaan kullekin käyttäjälle sopivaksi. Liivin olkaimet ovat leveähköt. Edessä on piilonyöritys. Reiitetyt kaitaleet ulottuvat nurjalla pääntien tuntumasta poikittaiseen laskokseen. Liivin kangas on leveäraitaista parkkumia, jossa vuorottelevat leveät punaiset raidat ja leveät kapeiden raitojen ryhmät, joiden väreinä ovat valkea, punainen, tumma sininen ja tumma vihreä. Raidat muodostavat keskelle taakse V-kuvion.

Esiliina

Kookas esiliina on valkeaa kuvioitua harsokangasta. Sen väljyys on koottu vyötäisille pieniksi laskoksiksi, jotka lähtevät keskeltä edestä vastalaskoksesta myötään ja vastaan. Esiliinan sivujen päärmeet ovat hyvin kapeat, 2-3 mm ja helmapäärme noin 1 cm. Esiliinakankaisen ja kankaan leveyden mittaisen vyötärökaitaleen päät kääntyvät suuriksi, noin 4 cm pitkiksi lenkeiksi. Kaitaleen leveys valmiina on noin 6 mm. Esiliina puetaan päälle pujottamalla kanttinauhat esiliinan vyötärökaitaleen lenkkien läpi ja solmimalla esiliina kiinteästi vyötäisille. Nauhojen päät pujotetaan hameen vyötärökaitaleen alle.

Koru

Koru on hopeisista ketjuista ja kaiverretuista levyistä koottu riipus, joka puetaan kiinteästi kaulaa myötäileväksi.

Röijy

Mustasta verasta tehty röijy on lyhyempi kuin liivi. Sitä ei napiteta. Näin näkyy kansanomaisittain puvun kantajan koko vaateomaisuus. Pääntien, etureunojen ja hihansuiden reunat on käännetty oikealle ja hammastettu pykälikkäiksi. röijyn koristeena ovat messinkinapit ja napinlävet sekä laskoskörtti. Körtin laskokset ovat valelaskoksia, joissa ei ole laskospohjaa kuin nimeksi.

Päähineet

Tytön päähine on punainen silkkinauha.
Aikuinen nainen pukee päähänsä tykkimyssyn, jota päällystävä silkki on kirjottu ketjupistoin. Tykkinä on raumalainen floderi tai frimodiglai -pitsi, Tykki pitseineen on tärkätty ja pään muotoon muokattu.

Sukat

Sukat ovat punaiset, tumman vihreät tai siniset tai mustat. Sukkien neule on sileä, materiaali villaa tai puuvillaa.

Jalkineet

Mustat jalkineet: kansallispukujen solkikengät, mustat avokkaat tai nauhakengät.

Lähteet

Suomen kansallispukuneuvoston tutkimusarkisto.